Pikku taiteilijan.

...pienistä kätösistä syntyi tällä kertaa tällainen kynttilä:

Kynttilä löysi paikkansa olohuoneen sohvapöydältä ja sai alustakseen 

Arabian Kastehelmi -lasinalusen.

Taiteilija ihastelee luomustaan ja miettii, että raskiiko kynttilää polttaa laisinkaan.

Äkkiä puhalluksiin ettei vain taideteos kulu liian nopeaa.

Tyttäreni on kyllä ihan ehdottomasti parhaimmassa eskarissa, mitä täältä lähistöltä löytyy.

Ei mene kyllä viikkoakaan etteivät he tekisi siellä jotain tavanomaisesta opiskelusta/leikkimisestä poikkeavaa.

Nytkin tässä joulun alla he ovat askartelujen lisäksi leiponeet sekä piparkakkuja, että "lussekatter" ja luistelemassakin he ovat ehtineet käymään. Tyttäreni menee sinne joka aamu iloisin mielin ja puolelta päivin tulee kertomaan meille kotilaisille [minulle ja pikkusiskoilleen] eskari päivästään. Arvostan kyllä suuresti sitä, että minulla on mahdollisuus olla kotiäitinä ja toivoisin pystyvän olemaan tässä roolissa vielä ensi vuonnakin, kun esikoiseni aloittaa ekaluokan.

Tietysti on niitäkin päiviä milloin kotiäitiys ahdistaa ja kaikki menee jo heti aamusta vinoon, mutta sitten täytyy vain muistaa kuinka ainutkertainen tilaisuus tämä on. Lapset ovat pieniä vain hetken ja sitten kotiäitiys ei ole enään mikään vaihtoehto eikä se olisi sitten tietysti enää edes tarpeellistakaan.

[Lasten iloisuus saa itsellekin hymyn huulille]

Ihanaa jälleen on viikon paras päivä käsillä eli perjantai ja nyt toivotankin kaikille oikein tunnelmallista sekä jouluntuoksuista viikonloppua!