Eilen aamulla mieleeni juolahti mielenvikainen läppändeerus, eiku siis mielenvikainen idea ja täällä sitä nyt sitten ollaan, kotikonnuillani. Puolitoista tuntia kesti paikkojen pikainen fiksaus sekä laukkujen pakkaaminen.
Ja sitten sitä jo huristeltiinkin tienpäällä, tunnelman ollessa katossa koko matkan mummolaan asti. Tytötkin jaksavat pitää huumoria yllä, sillä perillä heitä odottaa aina ihana palkinto; mummon ja vaarin näkeminen.
Nyt ollaan sitten ensimmäinen yö nukuttu ja ensimmäinen kierros lähiympäristössä tehty. Etsittiin ulkoa erilaisia aarteita, joita tämä äippä sitten innokkaana tallensi kameralle. Erityisesti ihailen, aina täällä ollessani, kotitaloni naapuritaloa, joka komeilee osittain alemmassa kuvassa.
Todella ihanaa, että päätimme ottaa tällaisen extempore irtioton arjesta ja nollata aivot ihan kunnolla ennen tulevaa arjen muutostamme. Ensi viikko tuleekin sitten jo näyttämään ihan erilaiselta kuin tämä, mutta senkin viikon otamme ilolla vastaan saadessamme tällä viikolla nollata tilanteen.
Blogini voi viettää tällä viikolla hieman hiljaiseloa, mutta se tarkoittaa vain sitä, että me olemme lomalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!