Äitienpäivälahjaksi saatu ruusu on nyt nostettu autotallin pimeyteen ja lämpöön talvehtimaan!
Saapa nähdä, että miten sen nyt käy..jännittävää :)
Nimittäin mä laitan nyt ihan ensimmäistä kertaa jotain monivuotista talvehtimaan
ja en ole ollenkaan varma siitä, että miten siitä tehtävästä suoriudun!
Mä sain äitinpäivänä lahjaksi kaksi ruusua, mutta toisen niistä minä onneton multasormi tapoin.Blääh!
On kuitenkin suoranainen ihme, että toinen niistä on säilynyt elossa ja vieläpä kukkinut KOKO kesän
toukokuusta ihan tähän päivään asti eli lokakuun loppuun asti..hieman ylpeä saan siis itsestäni olla :)
En ole millään raskinut siirtää ruusua aikaisemmin talvehtimaan vaan olen seuraillut säätiedotuksesta mahdollisia yöpakkasia. Nyt en kuitenkaan enään uskaltanut ottaa riskiä mistään yllätys yöpakkasista, joten siirsin kukkivan ruusun turvaan pimeään. Muutaman oksan otin sisälle muistuttamaan meitä kesän ja lämmön ihanuudesta<3
Minulla ei kertakaikkiaan ollut sydäntä jättää niin runsaasti nupuilla olevia oksia pimentoon vaan leikkasin ne parhaimmat oksat talteen! Jännityksellä nyt seurataan niiden avautumista ja sitä,
että kuinka pitkään ne meidän ilonamme täällä sisällä kukkii :)
Oksat saavat nyt juurien sijasta ravintonsa (kosteuden) suoraan vedestä!
Hassua, että näiden lahjaksi saamieni ruusujen ansiosta olen löytänyt uuden puolen itsestäni tai sitten ikääntymisellä on jotain asiaa tämän kanssa..nimittäin en ole koskaan aikaisemmin juuri välittänyt kukkien hoitamisesta (olen aina kyllä tykännyt, että kukat ovat kauniita ja tuovat kodikkuutta), mutta tänä kesänä olen tehnyt kaikkeni, että saan kukat kukkimaan ja olen myös nauttinut niiden hoivaamisesta sekä niiden valokuvaamisesta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!