Älytön päähänpisto.

Saatin taas kerran, yhdessä mieheni kanssa, ihan älytön päähänpisto lauantaina

[HUOM! Tällä kertaa me molemmat, en pelkästään minä] 

ja laitoimme pensselit heilumaan lähes keskellä yötä, vain muutamaa tuntia ennen isänpäivää.

Idea syntyi kylläkin jo iltapäivällä ja eka maalauserä otettiinkin keskellä keittiötä jo heti silloin, mutta sitten käytiin välillä vähän kylästelemässä ja jatkettiin maalausta lasten laitettua jo nukkumaan eli 21:41! Urakka saatiin kuitenkin onneksi jo päätökseen paljon ennen keskiyötä ja ennen päivän vaihtumista sunnuntaihin, lepopäivään.

Me siis poistimme taas kerran yhden häiritsevän tekijän [äidin, minun, silmiä häiritsevän] kodistamme eli maalasimme tammenvärisen [olen kyllästynyt siihen väriin l-o-p-u-l-l-i-s-e-s-t-i!] keittiönpöydän..da-da-daa valkoiseksi. Pikkasen vain taas miehelleni vihjasin, että en millään jaksais katsoa tuota keittiönpöytää enää tammenvärisenä ja lähes samassa hän sitten tokaisi, että:

  "no maalataan se sitten nyt heti valkoiseksi." ja 

"kait meillä on varastossa  vielä valkoista maalia?"

Maalia löytyi juuri sopiva määrä ja tuossa tuokiossa meillä olikin maalausateljee keskellä keittiötä.

Täydellistä! Juuri tällaisesta yhtäkkisestä inspiraatiosta minä tykkään 

ja sellaisesta saa ihan valtavan määrän energiaa!

Tässä näette nyt sitten lopputuloksen, johon ainakin minä itse olen erittäin tyytyväinen.

[Harmi, kun en muistanut taaskaan siinä kovassa innostuksen puuskassani napsia ennen -kuvia, mutta varmaan se entinen tammenvärinen pöytäkin vilahtaa joissakin kuvissa täällä blogissa.]

Valkoinen pinta on kyllä niin rauhoittava ja sen kanssa sopii väri kuin väri.

Jo loppu kesästä hankitut eripari tuolit sopivat keittiöömme mielestäni nyt entistä paremmin.

Meidän koko yläkerroksessa on edelleenkin tammenvärinen laminaatti ja senkin haluaisin joskus tässä ajan saatossa vaihtaa johonkin toiseen väriin & [materiaaliin]. Ainakin yläkerrassa sijaitsevan tv/pelihuoneen lattian haluaisin vaihtaa tällaiseksi jo mahdollisimman pian.

Nyt jääkin vain sitten nähtäväksi, että mistä me seuraavaksi tammenväriä "kiskotaan irti". 

Ei meillä taida sitä kyllä enää löytyäkään mistään muualta "kuin" lattioista sekä keittiön alakaapeista.