Jo joutui armas aika.

Niin tällä äidin omalla rakkaalla "klottgrisillä" oli eilen kerhon kevätjuhla. 

Juhlassa ei kylläkään laulettu suvivirttä, mutta tunnelma oli kuitenkin sen veroinen. Aurinko, lämpö, seura..kaikki oli kamalaa siitepölyä lukuun ottamatta täydellistä. Raivostuttavaa olla tällainen allerginen kesä hullu. Nautin alkukesästä suuresti, mutta valitettavasti se ahdistava keltainen mönjä saa minut nyt hulluuden partaalle. Kutiavien silmien ja kurkun sekä nenästä valuvan vedenkin uhalla haluan kuitenkin nauttia jokaisesta auringon säteestä ulkosalla. Eilinen kevätjuhla metsänsiimeksessä oli aika tuskaisaa, mutta mitä sitä ei tekisikään oman prinsessan onnellisuuden eteen.

Oli ihanaa saada viettää vapaa ilta oman perheen seurassa. Elämme taas nyt niin ihanaa vuoden aikaa, että tekisi mieli painaa stop -nappula pohjaan ja hyppiä kattoon. Lasten kesäloma edessä, valoisuutta riittää yllin kyllin, toivottavasti myös aurinkoa ja lämpöä, kalpeat kasvot saavat kauniin päivetyksen, energiaa on vaikka muille jakaa (siis ainakin aina silloin, kun allergia oireet hieman helppaavat), linnut laulavat yötä päivää ja luonto on kauneimmillaan...tätä listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin, mutta tyydyn hehkuttamaan tätä alkukesän ihanuutta nyt yksikseni tai junioreideni kanssa ;)

Jotenkin tuntuu, että olen ihan tämän lämpöaallon pauloissa ja toistelen tässä vain itseäni, hih!

Samapa tuo. Lähden nyt pois tästä koneen ääreltä lätisemästä ja siirryn ulos tai siis Fäbodaan laulamaan kilpaa lintujen kanssa.

Ratkiriemukasta päivää myös teille kaikille ihanille, hymyä huuleen! :)