Lastenkutsujen etkot

Tässä vähän esimakua eilisiltä kekkereiltä tai oikeastaan tunnelmista vähän ennen juhlien alkamista, meidän etkoistamme siis. Tunnelma oli enemmän kuin katossa ja mimmiliigan nuorinkin jäsen puhalteli ilmapalloihin ilmaa ihan tosissaan posket pullollaan, meitä muita matkien. Tosiasiassahan hän puhalteli ilmaa jo puhallettuihin palloilin, ikään kuin varmistaakseen tällä tavoin sen ilman pysymisen niissä 😂💔 

Varsinaiseen juhlaan tätä söpöliiniä ei kuitenkaan huolittu mukaan vaan hän pääsi viettämään laatuaikaa pappan kanssa juhlien ajaksi ja tämä oli kyllä kaikin puolin se parhain ratkaisu. Pikkuneiti sai pappan huomion vain itselleen parin tunnin ajaksi ja me vanhemmat leidit saatiin rellestää ihan kunnolla kaikkien muiden 9 kutsuvieraan kanssa.

Juhlat menivät meidän mielestä ihan nappiin ja varsinkin itse juhlakalu oli onnellinen näistä hänen ensimmäisitä, hyvin onnistuneista, kaverisynttäreistään. Pientä hermostuneisuutta oli havaittavissa vielä tässä juhlien järjestely vaiheessa, mutta juhlien käynnistyttyä kunnolla, oli kaikki jännittyneisyys ja hermostuneisuus tipotiessään. Menoa ja meininkiä riitti ihan viimeiselle minuutille saakka. On ilo saada seurata omien lasten ja heidän tovereidensa iloa kaikista pienistäkin asioista, kuten eri leikeistä ja tietysti herkuttelusta sekä yhdessäolosta.

Kattauksesta laitan lisää kuvia seuraavassa postauksessa. Oli tarkoitus laittaa kaikki juhlakuvat yhteen postaukseen, mutta niitä tulikin räpsittyä taas kerran vähän runsaammin ja on parempi jaotella ne kahteen eri osioon: etkot ja varsinaiset juhlat. Jatkot kului iltapuuron syöttämisen, läksyjen tarkistamisen, iltapesujen sekä nukkumaan komentamisen merkeissä eli jatkoilta kuvia ei saatavilla 😜

Kahdessa alimmassa kuvassa on ne diy-kivimagneetit, joista mainitsin edellisessä postauksessa. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen näiden suhteen. Meidän superliima ei nimittäin oikein pelittänyt, kun parista kivestä ehti lähteä magneetti puoleksi irtoamaan ennen kuin oli edes kunnolla uuden omistajan hyppysiin päässyt. Olipa yllätyspussejakin tehtailleet neitokaiset tehneet vahingossa pienen källin ainakin yhdelle kutsuvieraalle. Oli ihan sekunneista kiinni, että raukkaparka olisi lähtenyt kotia puolityhjä yllätyspussi kainalossaan. Onneksi satuttiin ojentamaan kaksi yllätyspussia samaan aikaan ja huomattiin tämä toisen pussin painottomuus 😅

Noh..tekeville sattuu, mutta tuo magneettien putoilu kivistä kyllä ottaa päähän. Ensi kerralla pitää paremmin paneutua asiaan ja suorittaa kaikenmaailman koetestaukset hyvissä ajoin.

Se näistä juhlista tältä erää, jatkoa seuraa ehkä ensi viikolla. Nyt käännetään katseet kohti raketteja ja huvilakauden päättäjäisiä. Niin se vain alkaa kesä olla jo näin ihan virallisestikin ohi. Omasta mielestä se on ollut ohi koko kesän, kun ei ole yhtään kunnon hellepäivää edes saatu nauttia. Siis kesä joka ei koskaan edes alkanutkaan. Ei auta kuitenkaan jäädä tätä mennyttä murehtimaan vaan toivoa pitkää ja lämmintä syksyä. Lämpimät syyspäivät meillä onkin toiveissa viimeistään esiviikon lopulle, kun suuntaamme auton nokan kohti rakasta Lappia ❤

Lasten ehdoilla

Kesälomaa ollaan ihan pian vietetty kuukauden verran ja lähes saman ajan on kestänyt myös, ennalta suunnittelematonta, blogi hiljaisuutta. Niin se arki vain taas kerran on vienyt menessään vaikka ns. lomalaisia ja vapaita kuin taivaan linnut ollaankin. Kesäloman lähestyessä luulin, että aikaa tälle rakkaalle harrastukselleni eli bloggaamiselle olisi nyt kesälomalla enemmän. Voi kuinka väärässä olinkaan, taas kerran. Olen mennyt tämän lasten ensimmäisen kesäloma kuukauden ihan heidän ehdoillaan vain karsien kaikki pienetkin omat harrastukset pois tai oikeastaan tällaiseen tilanteeseen ollaan ajauduttu ihan vain elämällä tässä ja nyt. 

Lapset ovat siis määrittäneet tämän pian jo menneen kesäkuun tahdin. He ottivat heti kesäloman alettua loma-moodin päälle ja unirytmi meni sekaisin välittömästi. Nukkumaan mennään lähes poikkeuksetta vasta puolelta öin ja aamut ovat tietysti sen mukaiset eli slow motion -sävytteiset. Kouluarkena hiljaisuus täällä tulee viimeistään yhdeksän maissa illalla ja aamu valkenee tietysti myös kolmisen tuntia aikaisemmin kuin nyt eli kuuden tai viimeistään seitsemän maissa. Tämänhän tarkoittaa luonnollisesti sitä, että itse laitan nyt nukkumaan samaan aikaan tyttöjen kanssa ja iltaisin koneen äärellä istuminen on saanut siten jäädä ihan kokonaan. Aamupalat kun ollaan syöty lounasaikaan, niin ei sitä aamuisinkaan ole ollut aikaa koneen ääressä istumiselle vaikka se on ollut haaveissa jo lähes kuukauden verran. Tyttöjen loma-moodi on näkynyt ja kuulunut myös pyjamabileiden muodossa. Heti ensimmäisellä kesälomaviikolla he saivat rakkaan serkkutyttönsä tänne kokonaiseksi viikoksi ja siitä harvinaisesta herkusta nautittiinkin täysin siemauksin. Ensimmäisellä kesälomaviikolla esiteltiin siis alkuviikosta serkkutytölle näitä lähiseutuja venesatamineen sekä kaupungin nähtävyyksineen ja loppuviikosta hän pääsi tutustumaan kanssamme saaristolaiselämään mökillemme.

Nämä kesäkuun loppuviikot ovat myös menneet tytöillä hyvin serkkupainotteisesti. Ollaan keksitty puuhaa pikkuisten yökyläilijöiden kanssa kaupungilla shoppaillen, jätskiä koulupuistossa syöden sekä rantaillenkin. Luonnollisestikin ollaan myös vastavierailua harrastettu. Vaikka blogin päivittämiseen ei ole nyt kesäkuussa aikaa löytynyt, niin kamera on kuitenkin ollut mukana lähes joka käänteessä tallentaen muistikortille näitä meille tärkeitä kesämuistoja. Kameran muistikortille on ehtinyt tallentua myös tätä kesäkuun kauneutta niin luontokuvien kuin sisällä esiintyvän viherkasvi-viidakkonikin muodossa. Niitäkin kuvia mulla on haaveissa ehtiä joku kerta tänne blogiin laittaa.

Nyt taisikin tulla oikein ennätys määrä kuvia tähän postaukseen, kokonaiset 15 kappaletta. Kaikki kuvat täynnä RAKKAUTTA, ihan niin kuin tämä viimeinenkin kuva antaa ymmärtää. Serkkurakkautta ylimmillään ❤

Sunnuntaina on jo heinäkuun vuoro ja nähtäväksi jää mitä se kuukausi tuo blogi rintamalla tullessaan. Itse olen nyt pian jo menneen kuukauden aikana miettinyt useampaankin otteeseen, että miten varsinkin useamman lapsen bloggaaja äidit pystyvät arjentohinassa päivittämään blogia lähes päivittäin. Itselleni se on vain kaukainen ja ihan mahdottomaltakin tuntuva haave. Ainakin meidän koti näyttäisi hyvin pian kaatopaikalta, lapset vähintäänkin nälkiintyneiltä ja kaikinpuolin kärsineiltä, mikäli omistaisin kaiken ylimääräisen aikani (aika, jota ei edes ole olemassakaan) blogilleni. No onneksi tämä bloggaaminen on itselleni ollut aina vain harrastus, ihan siinä missä esimerkiksi puutarhan hoitokin eli en tarvitse onneksi vetää stressiä tästä jatkuvasta blogi hiljaisuudesta. Rakas harrastus tämä kirjoittaminen sekä kuvien laittaminen mulle kyllä on, joten aina tilaisuuden salliessa jotain tänne postailen. Puutarhanhoitokin tuli tuossa ohimennen mainittua ja sekin on tämän lomailun lisäksi vienyt tätä arvokasta tietokone aikaani. Suomen kesä on niin naurettavan lyhyt, joten sallin itselleni mielummin lasten ehdoilla elämisen, lomailun, mökkeilyn, puutarhailun ja kaiken muun kullan arvoisen asian.

Kauniita kesäkuun viimeisiä päiviä kaikille!

Matkakaverit

Nämä daamit ovat nyt niin valmiita valloittamaan eteläisen Suomen kadut 😍

Nyt ei ala olla enää muuta kuin suunta kohti juna-asemaa ja viikonloppu reissu näiden ihanuuksien seurassa edessä. Pitkää pinnaa tulee vaatiin ainakin nuorimmaisen seuralaiseni kohdalla, mutta sitähän multa tunnetusti löytyykin, heh. Perinteiset Hesa shoppailut saa nyt jäädä kyllä tyystin unholaan ainakin minun osalta. Jos vanhat merkit pitää paikkaansa, niin pikkupomo tulee sanomaan kovan sanan ainakin joka ikisen vaatekaupan kohdalla. Neideistä vanhempi olisi tosin mitä parhainta shoppailu seuraa, mutta hän saa tarpeen vaatiessa kierrellä yksinään haluamissaan kaupoissa ja me odotellaan suosiolla ulkopuolella. Shoppailua paljon tärkeämpää tässä viikonlopussa kuitenkin on, että saadaan viettää yhteistä aikaa toistemme ja rakkaiden ystäviemme seurassa.

Nyt ei enää muuta kuin ihanaa viikonloppua kaikille!  Me aletaan jänskäämään, että miten pikkupomo suoriutuu elämänsä ensimmäisestä junamatkasta. Vuosi sitten hän matkusti vielä vatsani uumenissa, mutta nyt hän on täynnä energiaa ja paikoillaan pysyminen tulee olemaan lähes mahdotonta.

Ystävänpäivä muistelot

Tässä vielä näin tiistai-illan kunniaksi hieman viikon takaisia ystävänpäivä fiiliksiä. Kyllä aika tosiaankin kiitää ihan hirmu vauhdilla eteenpäin, kun näistäkin extempore-ystävänpäiväjuhlista on tullut kuluneeksi jo tasan viikko.

Tässä vuosien varrella mulle on muodostunut perinteeksi ostaa tytöille jokin pieni lahja ystävänpäivän kunniaksi, mutta tänä vuonna päätin tehdä leikkauksia myös ystävänpäivä-budjettiin. Lahjojen ostamisen sijaan järjestin tytöille ja muutamalle muulle pikkujuhlijalle yllätyskekkerit. Näille kekkereille valmistin luonnollisestikin lähes kaiken tarjottavan itse. Päätarjottavana oli "more is more" -henkinen täytekakku made by me ja heti ensi silmäyksellä jo varmaan näkeekin, että paljon muuta makeaa ei sitten kakun lisäksi kattaukseen kaivattukkaan. Kakusta löytyi nimittäin kaikki ja vähän enemmänkin. Täytekakun lisäksi makeana tarjottavana oli kuitenkin sydänkeksit, jotka toimittivat samalla myös juomalasikoristeen virkaa. Tätä "lasin koristus" -ideaa ajattelin käyttää myös seuraavilla lastenkutsuillakin, sillä minusta ne tuo kattaukseen sellaisen kivan pienen lisämausteen.

Sekä omat lapsukaiseni, että muut herkuttelijat olivat varsin tyytyväisiä kattaukseen ja juhliin ylipäätänsäkin. Näkeehän sen nyt tuosta ylläolevasta pienestä jäljelle jääneestä kakkupalasestakin 😉 Itselleni ei jäänyt herkuteltavaksi edes tuota pientä jämäpalaa, sillä sen tuhoamisesta piti huolen pari raskaan työn raatajaa. Kieltämättä olisi ollut aika mielenkiintoista ehtiä edes hieman maistamaan myös tuota valmista kakkua, mutta ehkä sen loistava menekki riittää puhumaan puolestaan. Seuraava täytekakku mulla siintää kyllä jo mielessä ja nyt tässä vain mietin, että milloin olisi taas hyvä syy järjestää pienet kekkerit. Ehkä ehtisin sitä sitten hyvässä lykyssä itsekin maistamaan. Joku ihmeen täytekakku-kärpänen on tainnut purasta minua pahemman kerran.

Näiden kakkukuvien kera toivotankin kaikille nyt oikein makoisia unia 😁

Juhla juhannus

Nyt on kaikki, juhannus siivousta myöten, tehtynä ja voimme toivottaa juhannuksen tervetulleeksi. Samalla tässä odottelemme Etelä-Suomesta saapuvia juhannusvieraitamme ja toivottavasti saamme hyvin pian toivottaa myös heidät tervetulleiksi meidän torppaamme.

Tänä vuonna meillä on juhla juhannus monellakin tapaa. Juhla juhannuksella viittaan tietysti lähinnä juhannuspäivän kastejuhlia, mutta myös rakkaiden ystävien kanssa vietetty aika on meille yhtä juhlaa.

Blogini hiljentyy nyt joksikin aikaa, minun keskittyessä juhannuksen viettoon. Nyt on aika rauhoittua ja nauttia kaikesta ympärillä olevasta eli ei muuta kuin oikein ihanaa juhannusta kaikille lukijoilleni.

Kenguruäiti Korsoon

Vihdoinkin se alkuviikosta hehkuttamani loppuviikko saapui ja tämä kenguruäiti suunnistaa kohti Korsoa. Kengurumainen on todellakin jo olo ja vatsalaukussa telmivä vauva alkaa kyllä hankaloittaan menoa aikalailla. Eiköhän tämä reissu mene vielä kuitenkin ihan nappiin ja sitten on aika rauhoittua.

Viime kerralla hyväksi havaittu hiljainen aamupala, Elovena puurokuppi on jälleen kuvioissa mukana. Aamulla anivarhain keitän kellarin suojissa vedenkeittimellä vettä ja vedän tämän puurokupin nassuun hyvinkin äänettömästi. Äipän aamunälkä tulee sammutettua kunnon puurolla ja prinsessat saavat häiriöittä tuhista kellonsoittoon asti, täydellistä!

Hyvissä ajoin on taas lähtöpäivän outfit valittu ja tällä kertaa lookki on aijempaa keväisempi. Toivottavasti sää suosii meitä, sillä kaikki paksumpi vaatetus jää matkalaukusta pois. Ajattelin vihkiä nahkarotsin taas käyttöön, vaikkakaan en sitä kyllä kiinni saa. Iso, by Malene Birger -huivi, saa korvata vetskarin tuoman lämmön ja nahkarotsin alle tulen laittmaan tietysti kunnolla vaatetta alle. Nykyisin käytänkin vain pitkiä tunikoita, jotka suojaavat kunnolla massun. Tunikoita suosin myös siksi, että niiden kanssa voin pitää ihan huoletta legginssejä ja ahistavia farkkuja ei ole näin tarvis käyttää.

Vakkari reissukengistä en kuitenkaan luovu, en ainakaan ennen kuin ilma on ballerinakengille suotuisa. Muu vaatetus saa olla kevyempi, mutta jalat saavat sitten vaikka luvan kiehua näissä lemppari nahkakalosseissa. Lämpötilan noustessa yli 20 asteen, lupaan heittää nämä nurkkaan ja kaivaa baltsut esiin, hih!

Nämäkin kengät on aikoinaan ostettu juurikin Helsingistä ja lukuisia kilometrejä on tullut talsittua näillä ympäri ämpäri Helsingin katuja. Nyt shoppailut taitaa kuitenkin jäädä ihan aikuisten oikeasti todella minimiin. Tiedän! Aina sama ajatus mulla, mutta nyt asia todellakin on näin. En jaksa millään raahata junassa raskasta matkalaukkua, vaikka se rullien päällä kulkeekin ja siksi ostokset keskittyy lähinnä vain tuliais puoleen.

IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE, kuulemisiin!

Syysbreikki korkattu.

MMMMMM...

SUSHIA !!

HIP hei!

Helsingistä on palattu, tietysti, jo sunnuntaina ja tässä nyt muutama kuva Stadin huudeilta sekä kotinurkilta tuomisineen.

Nyt voi todeta, että aikomani syysbreikki on tämän reissun myötä korkattu ja saa jatketta parin yön päästä, kun suuntaamme rakkaisiin Lapin maisemiin vanhemieni kainaloon.

Viikonloppureissu ystäväni luona hurahti hurjaa vauhtia ohitse, ihan niin kuin etukäteen jo sen tiesinkin hurahtavan. Ihan liian nopeaa tuli taas sunnuntai ja se aika, kun katse piti kääntää kohti Pohjanmaata. Viikonloppu kului hyvässä seurassa shoppaillen, ruokaillen [erityisesti kauan kaipaamiani susheja !!] ja muuten vain lököillen eli ainakin tämän rouvan nautinto MAXIMUS weekendi. 

Mukaani Helsingin putiikeista tarttui tietysti taas yhtä sun toista, mutta mainittakoon niistä nyt nämä kuvissa esiintyvät kumpparit, joista olen niin ylpeä. Jopa niin ylpeä, että toivon kevyttä syyssadetta auringonpaisteen lomaan ja tänään sitä sadetta vähän jo sainkin. Hih! Niin ja kumpparitkin tuli sitten tämän syysbreikin tavoin korkattua. En nyt tietenkään toivo auringon karkaavan minnekkään vaan mielummin halutessani tallustelen nämä kumpparit jalassa todellisilla syyshelteillä kun syysmyrskyillä ;)

Huomenna vielä tätä tuttua arjenpyöritystä täällä kotosalla ja perjantaina hölläillään autolla huristellen. Onneksi ei perjantain odotus käy liian raskaaksi, kun huomenna illalla pääsen ihanien ladyjen kanssa leffaan kätilö-elokuvaa katsomaan. Viime sunnuntaina, junalla tänne huristellessa, aloitin kätilö-pokkarin lukemisen ja nyt olen kirjan jo lukenut kannesta kanteen. Huomenna olenkin sitten jo valmis arvioimaan, onko leffa pokkaria parempi vaiko kenties toisinpäin.

Nyt mua kutsuu Unimatti, G O O D N I G H T!