10kk ja leikkihuone

Viimeksi blogitekstiä raapustaessa olin reissu fiilareissa ja nyt on siitäkin hetkestä jo lähes viikko vierähtänyt. Viikonloppu pk-seudulla kului oikeinkin rattoisasti ja ainakaan vielä ei ole kantautunut korviini mahdollista porttikiellon uhkaa, joten kai tämä meidän silmäterämme on käyttäytynyt muidenkin kuin minun mielestäni varsin esimerkillisesti reissussa. Junamatka oli astetta rauhattomampi, mihin olen tässä viime vuosien aikana yksin matkustaessa tottunut. Ei kuitenkaan suureksi helpotuksekseni mikään täysi katastrofi, joten junaankin kelpuutan myös nuorimman neitokaiseni toistekin.

Tässä muutaman päivän mittaisen hiljaiselon aikana esimerkillisesti käyttäytyneellä reissutoverillani on ehtinyt tulla tasan 10kk mittariin ja yksi pieni hampaan alkukin on puskenut söpösti itsensä ikenestä läpi 💛

Neuvolassa käytiin tasan 10 kuukautis päivänä ja kaikki vaikutti olevan oikein mallikkaasti. Pituutta oli tullut parin kuukauden aikana paljon lisää ja sitä kyllä vähän aavistelinkin, kun vaatteet ovat jääneet housuosasta nafteiksi. Painossa oli kai toivomisen varaa, vaikka neiti ruokaa popsiikin hyvällä ruokahalulla sen mitä nukkumiseltaan ehtii. Pitää kait rajoittaa hieman päiväunien määrää, että ehditään ahkeran tissityksen ja puuroilun lisäksi ruokailemaan myös kaksi lämmitä ateriaa päivässä. Neidin omintakeinen liikkumis tyyli ei oikein neuvolan tätiä vakuuttanut vaikka hän varsin sukkelasti liikkuukin omassa puolikonttausasennossaan, vaan meidän täytyy treenata nyt ahkerasti portaissa oikeaoppisen konttaustyylin saavuttamiseksi. Itse en ole kyllä ehtinyt huolestumaan tästä hänen erikoisesta tyylistään, mutta ehkä me tarvittaessa voidaan ajatella fyssarilla käyntiä.

Aikaisemmassa postauksessa ehdinkin jo vihjasemaan meidän leikkihuoneen siirtymisestä kellarikerroksesta yläkertaan. Tähän siirrokseen ryhdyttiin muutaman viikon takaisen vaippayllärin seurauksesta, kuten jo aikaisemmin mainitsin. Nyt tästä uudistuneesta leikkihuone-isosiskojen makuuhuone yhdistelmästä on poistettu kaikki pienet nippulat ja nappulat ja huoneesta tehty enemmän käyttäjänsä näköinen. Huoneesta löytyy nyt isosiskojen makuuhuonesopin lisäksi pieni keittiönurkkaus, duplolego-laatikot ja lääkäriasema 😀

Oviaukosta astuessa sisään tähän tilaan, on makuhuonesoppi vasemmalla puolella, "lääkäriasema" sekä lego-laatikot sen vastakkaisella puolella ja keittiönurkkaus suoraa edessäpäin. Ylläolevassa kuvassa näkyvä Ikean  Lack-hyllykkö on taipunut moneen muottiin. Se nimittäin toimittaa meillä hyllykön ominaisuuksien lisäksi liitutaulun, vieraskirjan, naulakon ja yöpöydän virkaa. Aika monikäyttöinen huonekalu siis 😅

Nähtäväksi jää, kuinka kauan tämä huone saa olla tässä lookissaan. Meidän perheessä minun lisäkseni kolmella vanhimmalla tytöllä on myös paha taipumus sortua näihin sisustuksellisiin hömpötyksiin. Vasta oltiin saatu tästä huoneesta makuuhuone-askartelu huone yhdistelmä ja nyt askartelu puoli onkin jotain ihan muuta. Itseasiassa tämä huone on tässä 10 vuoden aikana ehtinyt olla leikkihuone pariinkin eri otteeseen ja siinä välissä tv-huone sekä pelkkä tyttöjen makuuhuone. Mieheni vain pyörittelee päätään nähdessään meidän tyttöjen sisustavan, paljon muuhun hän ei nyt tässä akkavallan alla kykene 😜

Taas lykästi

Viime perjantain kirppisrundillani minua lykästi jälleen kerran ja tämä oli jo toinen kerta peräkkäin. Jippii! Haalin koriini yhtä sun toista ihanaa ja yksi suurimmista ihanuuksista oli ehdottomasti yllä olevissa kuvissa näkyvä puinen aarikka lintu servettiteline. Erityisen rakkaan servettitelineestä tekee sen, että se on suoraa muisto lapsuudestani. Omalla äidilläni on samanlainen ellei hän ole vaan erehdyksissään sortunut heittämään sitä pois. Muutenkin olen ihastunut aarikan eri juttuihin ja varsinkin näihin vaalean puunvärisiin.

Myös näissä kahdessa edellisessä kuvissa olevat kukka jutut saivat minut hymyilemään ekstrasti, kun ne kirppispöydiltä bongasin. Nimittäin rottinkinen kukkapöytä jaj keltainen esim. seinään ripustettava kukkateline. Nämä halusin itselleni välittömästi vaikka mulla ei ollut, eikä ole vieläkään, edes aavistusta mihin ne sijoittaisin. Voi mökki, missä viivyt?! Nyt tarvittais kyllä mökkiä niin kipeästi, kun näitä kirppisaarteita alkaa olla pikku hiljaa kaapit ja nurkat täynnä. Mistään en kuitenkaan halua luopua, sillä kiertelen kirppiksillä juurikin se kaivattu mökki mielessäni. Bongailen suurimman osan näistä löydöistäni mökille, jota ei ole vielä edes suunniteltu. Tontti on, mutta se ei nyt paljoa mieltä lämmitä. Eihän sinne voi näitä kallisarvoisia aarteita vielä roudata. Toivon mukaan pääsisin pian täyttämään unelmien mökin näillä ihanuuksilla.

Termospulloja ei voi koskaan olla liikaa. Viime kerralla mukaani tarttui keltainen termari ruskealla korkilla ja nyt silmiini osui puolestaan vihreä sellainen. Sieluni silmin näen myös tämän termarin mökkimme keittiön avohyllyllä, yhdessä sen keltaisen kanssa ja tietysti emalimuki kokoelmani. Viimeisessä kuvassa komeileva vihreä roskis on myös mökille suunnattu, mutta sitä mökkiä odotellessa, se palvelee pikku neitejä leikkihuoneessa. Samoin myös leikkihuoneen seinällä komeilevat esiliinat. Samaiset esiliinat vilahtelikin jo lauantain postauksessa ja nekin on siis viime perjantain kirppislöytöjä. R E T R O A ostoskori täynnä. Taas kerran!

Kotitontut

Tässä meidän omat kotitonttumme, Hilja, Lettu ja Hilda ♥

Tytöt ovat esittäneet meille nyt parina päivänä ihan omatekoisia näytelmiä. Teemana on tietenkin aina ollut joulu ja pääosissa tontut. Mitä luultavammin Tonttu Toljanteri on toiminut inspiraation lähteenä. Olen nimittäin ostanut tässä hiljattain 3 erilaista Tonttu Toljanteri dvd:tä tytöille ja ne on kohta katottu jo ihan puhki. Aina dvd:n loputtua täällä on sitten alkanutkin kotitonttujemme armoton pyörinä ja hyörinä. Pienen hetken kuluttua on tulla tupsahtanut kutsu näytelmään ja loppu onkin ollut äidin osalta pelkkää nautintoa. Ihana katsella tyttöjen innostusta ja ennen kaikkea pohjatonta mielikuvitusta. Olen kyllä niin onnellinen tonttu-tyttöjen äiti!

Meidän marraskuun viimeinen lauantai, jolloin täällä pohjanmaalla vietetään ns. pikkujoulua, kului näyttelemisen, leipomisen, fammulassa vierailun, vilunsoiton, saunomisen ja joulupuuron parissa. Toisin sanoen erittäin ihana marraskuun viimeinen lauantai on ollut.

Chalk Paintilla saa ihmeitä aikaan

Tästä lähdettiin liikkeelle:

Ja tällaiseen ratkaisuun päädyttiin:

Yksi Ikean Hyllis -hyllyistä sai uuden värin pintaansa. Eikä saanutkaan ihan mitä tahansa väriä vaan Annie Sloan CHALK PAINT english yellow -sävyä. Mumsista mums. Väriä, kun jäi keinutuolin maalaamisesta reilusti yli, niin päädyin kokeilemaan samalla sävyllä myös metallin maalaamista ja Hyllis -hylly sopi tähän tarkoitukseen täydellisesti. Spray maalin sijasta maalasin metallia Chalk Paintilla ja täytyy kyllä sanoa, että entinen spray-maalin suurkuluttaja on nyt tästä päivästä lähtien Chalk Paint -maalin suurkuluttaja. Niin helppoa ja mieluisaa tällä maalilla metallipinnankin maalaaminen on, täydellisestä lopputuloksesta puhumattakaan. Maali on niin paksua koostumukseltaan, että se tarttui tähänkin metallipintaan välittömästi ja jo ensimmisen maalikerroksen jälkeen olin tyytyväinen tulokseen. Maalia oli kuitenkin yhä niin paljon purkissa jäljellä, joten päätin maalata hyllyn vielä toiseenkin kertaan ja tällä tavoin varmistin sen, että piiruakaan ei pohjaväri kurkista esille mistään kohdasta,

Hylly ei livenä enää edes suoranaisesti näytä halvalta, heiveröiseltä, metalli hyllyltä vaan sitä voisi äkkiseltään nyt luulla jopa puuhyllyksi. Sen verran sen ulkonäkö tällä samettisella kalkkimaalilla mielestäni muuttui. On kyllä jotenkin niin hupaisaa, että huonekalut heräävät ihan uudella tavalla henkiin tämän maalin avulla ja mielestäni taikuus piilee juuri samettiimaisessa koostumuksessa.

No niin! Yön hiljaisina hetkinä karkas sitten mopo käsistä ja Ikean, alunperin, punaisesta baarituolista tuli myös english yellow -värinen. Esitöitä, kun ei tällä maalilla maalatessa tarvi, niin pensselin uhriksi voi päätyä liukuhihnalta myös monta muuta huonekalua. Tämä baarituoli taisi olla sillä hetkellä ainoa käsieni ulottuvilla oleva huonekalu ja äkkiäkös siihen suhautin myös kerroksen kalkkimaalia. Mikäli hiomaan olisi vielä pitänyt yön hiljaisina hetkinä alkaa, niin olisi kyllä tuoli jäänyt maalaamatta. Keltainen väri pukee kyllä huonekalua kuin huonekalua ja tämäkin tuoli näyttää ainakin minun silmääni nyt tuhat kertaa kauniimmalta kuin mitä se ennen maalaamista oli. Olen nyt siis kokeillut maalata tällä maalilla vähän kaikenlaisia pintoja ja vielä en ole sellaista pintaa löytänyt, mihin maali ei olisi tarttunut moitteettomasti. Hyvästi saan siis ilmeisesti jättää sellaisille kokemuksille, että maalatessa maali kertyy pisaroiksi maalattavalle pinnalle ja pysyy siinä vasta perusteellisen hiomisen jälkeen. Hiekkapaperille sanonkin kyllä niin mieluisasti heippa heit! 

Tämä hätähousu innostui napsimaan kuvia ennen kuin maali ehti edes kunnolla kuivaan ja sen vuoksi tuoli näyttää hieman epätasaisen väriseltä. En nyt osaa oikein päättää, että mihin tämän keltaisen tuolin sijoittaisin eli sama "ongelma" on kuin keinutuolinkin kanssa. Leikkihuoneeseen keltainen ihanuus sopisi kuin nakutettu, mutta ei se kyllä tv/peli/jumppahuoneessakaan yhtään sen hullumpi ole. Näitähän tuoleja pitäisi olla ihan selvästikkin lisää, niin säästyisi tällaiselta pohtimiselta. Toinen pohtimisen aihe on se, että MITEN IHMEESSÄ SAAN TUON MAALIN KULUMAAN LOPPUUN. Tuntuu siltä, että se on ihan ehtymätön voimavara, hih! Olen nyt maalannut keinutuolin, hyllyn ja baarituolin kaikki kahteen kertaan, mutta maalia on vieläkin jäljellä. Täytyy kyllä sanoa, että ei ole tämä ehtymätön maali hinnalla pilattu. En saa sitä loppumaan, vaikka kuinka yritän ja kohta me hukutaan keltaisiin juttuihin. Huippuahan se tietysti on. Seuraavaksi maalaan tällä maalilla vielä pari metallista kattolamppua ja sitten kyllä uskon, että maali on finaalissa ta sitten ei ;) 

Huomenna ajattelin käydä Lenas Shopissa ostamassa hieman Petroolinsinistä Chalk Paint maalia ja maalata silläkin muutaman jutun. English yellow saa siis pian kilpailijan ja itseäni jännittää uudella sävyllä maalaaminen.

CHALK PAINT english yellow

Annie Sloan CHALK PAINT

Taide-esitys.

Vielä näitä viime viikkoisen lomailun parhaita paloja ja tässä kyllä ehdottomasti niiden palojen parhaimmistoa; taide-esitys omien pikkutaiteilijoiden järjestämänä. Näin Glitter lunch sai siis väistyä taide-esittelyn tieltä.

Tästä voikin päätellä, että lasten mielikuvitus on todellakin rajaton ja leikkihuone taipuu moneen muottiin. Taas kapellimestarina toimi tietysti tyttö trion vanhin lenkki ja yllä olevassa kuvassa hän ylpeänä esitteleekin teosten taustoja. Minut oli kutsuttu tähän tilaisuuteen reportterin muodossa ja taas sain oikein luvan kanssa heilua kameran kanssa. Kynä muistivihkoineen puuttui, mutta enköhän mie ihan ulkomuististakin osaa tästä pienen raportaasin tehdä tai sanoisinko, että kuvat puhukoon puolestaan.

Pikkusiskot saivat myös vuorollaan esitellä omien kättensä jälkiä. Teoksia on väsätty talven mittaan tarhassa todella ahkerasti, sillä koko tyttökoplan lempi harrastuksiin kuuluu askartelu. Jos tarhassa ei askarrella, niin sitten askarrellaan täällä kotona ja välillä tuntuu, että mahkuuhuone on täysin paperisilppujen valtaama. Maalia löytyy niin lattialta, vaatteista kuin hiuksistakin. Lapsi on terve, kun se leikkii ja omaa kreatiivisuutta meillä saakin harjoittaa mielinmäärin. Esittelyyn pääsi vuorollaan mosaiikkiteos, harvinaiset timantit, talviteokset, kiikarit, eläimet ja monet monet muut. Reportterin sydän oli ihan pakahtua ihailusta sekä onnesta ja tätä pakahtumista tapahtuu edelleen.

Nyt on viime viikon kaikki palat esiteltynä ja on korkea aika palata tähän nykyhetkeen eli arkeen. Arki on täyttynyt töistä, läksyistä ja kuskaamisista flunssalla säestettynä. Tästä tulikin mieleen, että nyt täytyy lähteä hakemaan tyttö koulusta eli heippa hei vaan taas!

Pimujen Glitter Lunch.

Perjantai aamu, viikon paras aamu!

ja mikä ihana aurinko kurkisteleekaan ikkunan takana ♥

Tämä viikko on ollut hyvä viikko, tällä viikolla olen nimittäin saanut päivittäin nauttia tällaisen ihanan, Glitter lunch:n, antimista. On kyllä laaja valikoima kaikenlaista purtavaa ja kaksikielinen palvelukin on huippu luokkaa, voin käsi sydämellä vakuuttaa. Tämä kyseinen kahvila sijaitsee kellarissamme ja on kolmen reippaan tytön omistama tai siis vanhin heistä taisikin olla se omistaja ja kaksi nuorempaa neitiä työntekijöitä siis kokkeja. Harmi vain, kun itse omistaja on ollut aina kuvanottohetkellä hankkimassa sivistystä itselleen ja ei ole sen vuoksi tarttunut kuviin. Hänen käsialaansahan tämä kahvila lähes täysin on, mutta reippailta työtekijöiltäkin sujuu työnteko mutkattomasti näin päiväs aikaan. Iltapäivästä iltaan koko kööri on sitten tietysti koolla ja kahvilatoiminta pyörii nonstoppina.

On suuri ilo katsella lasten rajatonta mielikuvitusta ja leikkimisen intoa. Erityisen innokastahan leikkiminen on, jos saa jomman kumman vanhemmistaan asiakkaaksi tai jos äiti pyörii huoneessa kamera kourassaan. 

Aku Ankkojakin on tullut luettua, monen vuoden tauon jälkeen, tämän viikon aikana iso kasa. Ruokaa odotellessa saa nimittäin uppoutua Akun ihmeelliseen maailmaan, niin sujuu ruuan odotuskin rattoisammin. Ehkä voisimmekin soveltaa tätä huikeaa Aku Ankka idistä kesällä Fäboda Café & Kitchenissäkin?! ;)

Fäboda Café & Kitchenistä puheen ollen, me olemme nyt alkaneet toden teolla suuntaamaan katseitamme uuteen kesäkauteen ja super reippaiden  tarjoilijoiden sekä kokkien haku on jälleen käynnissä. Iiiiik, sydän hypähtää ihan ektra kierroksia ajatellessa, uutta tulevaa kesää ja tämä aurinkoinen ilmakin vain lisää sitä tunnetta, että kesää kohti huristellaan.

Hyvää perjantaita kaikille täältä Glitter Lunch:n valloittamasta huushollista :)

Lisää joulua.

Niin, taas on se aika vuodesta, kun saa tämänkin ihanuuden nostaa kaapin kätköistä esille. Rakkaan esikoiseni 4 vuotta sitten kerhossa tekemä joulukoriste on kallisarvoisin kaikista joulukoristeistamme. Jotenkin ihan uskomatonta ajatella, että pian 9-vuotias prinsessamme on omin pienin kätösin tämän ihanuuden taiteillut NELJÄ VUOTTA SITTEN! Apua, mihin nämä vuodet oikein vierii?! Tästä aarteesta pidämme erityisen hyvää huolta, sillä haluan tämän säilyvän ehjänä vielä sittenkin, kun mummona istun keinutuolissa ja muistelen hyviä vanhoja aikoja, nyyhkistä. Joka jouluhan näitä ihania, pikku taiteilijoiden taiteilemia, koristeita tulee vain lisää ja lisää. Ajan myötä kaikille tällaisille koristeille kasvaa korkea tunnearvo.

Tällaisetkin pikku taitelijoiden taideteokset ovat lähellä sydäntäni. Ensin yksi heistä saa idean ja alkaa toteuttaa itseään liitutaulu-seinälle, pian kaikki kolme ovat saman seinän kimpussa ja vain taivas on rajana. Voi sitä luomisen intoa ♥

Tänä jouluna punaiset tähdet ikkunoissa ovat sulattaneet sydämeni. Muina vuosina olen kelpuuttanut vain ja ainoastaan hillittyjä, valkoisia, tähtiä ikkunoihin, mutta nyt olen halunnut joulukoristeilta kaikkea muuta kuin sitä hillittyä. Toki meillä on vielä valkoisiakin tähtiä esillä, mutta nämä punaiset tähdet ovat olleet sekä minun, että tyttöjeni mielestä POP. Kaikista mieluiten ripustaisin ikkunaan lapsuuden ajan oranssin värisen tähden. Muistan vieläkin hyvin elävästi, kuinka en kelpuuttanut oman huoneeni ikkunaan minään jouluna mitään muuta tähteä kuin sellaisen tunnellmallisen oranssin tähden, missä oli pienempiä valkoisia tähtiä reikien sijasta. Voi sitä nautintoa, kun sain sen ensimmäisenä adventtina ripustaa ikkunaani ja kaikessa rauhassa vaipua omiin haaveisiini. Kultainen, kultainen lapsuus. Tekisin mitä vain, että sellaisen saisin vielä jostakin ehjänä hankittua meidän kotiimme ja näyttää sen lapsillekin. He taatusti ihastuisivat myös siihen. Toinen lapsuuden ajan joulukoriste, minkä haluaisin hankkia itselleni, on sellainen upea väripallo-nauha. Sellainen musta sähköjohto -naru, minkä varressa komeili iso kasa erivärisiä kumipäällysteisiä palloja. Voi sitä iloa, kun sellaisen, alkuperäisen, jostain päin maailmaa itselleni vielä löytäisin.

Viime viikonloppuna starttasimme glögi ja pipari kauden. Perinteisesti tapaamme marraskuun viimeisenä viikonloppuna leipoa kaikki yhdessä pipareita ja siemailla sitten glögiä tuoreiden pipareiden kera. Siitä jos jostain leviää ihana jouluinen tuoksu. Sellainen tuoksu, jonka voisi säilöä purkkiin talteen. Rakastan kaikkia jouluisia tuoksuja ja niitä tuoksuja on paljon, joulukuusesta piparkakkuihin, piparkakuista glögiin ja joulutorttuihin.

Tämä onkin yksi niistä harvoista hillityistä joulukoristeista, jonka kelpuutin tänä jouluna esille. Tästä tähdestä on tullut niin rakas, että en ihan hevillä kyllä ole valmis tätä jättämään kaappien kätköihin. Hassua kyllä, että aikaisempina jouluina meillä on ollut sellainen hillitty, luonnonläheinen, joulu ja tänä jouluna haluan tänne kaikenlaisia retro [kasari, ysäri] juttuja mahdollisimman paljon. Niin se mieli muuttuu ja minun tapauksessa se muuttuu lähes päivittäin. Olen nimittäin näitä tämänkin vuotisia joulukoristeita siirrellyt jo ainakin tuhat kertaa paikasta A paikkaan B ja takaisin paikasta B paikkaan A. Hyasintitkin seilaavat yläkerran ja alakerran väliä, eivätkä huonekalutkaan ole säästyneet siirtelyltä. Tänään jouduin käyttämään jopa lapsityövoimaa hyväkseni, että sain yhden inspiraatioistani toteutettua. Vahva esikoiseni kantoi minun apunani painavan kaapin ulkokautta kellarista yläkertaan, sillä en millään malttanut odottaa töistä saapuvaa miestä kotiin. Onneksi lapseni ovat jo niin tottuneet näihin yllättäviin päähänpistoihini, että ei tämän päivänenkään heitä mitenkään hetkauttanut.

Sellaista tällä kertaa ja ensi kerralla vuorossa on kirppari löytöjen tarkempi esittely tai uudistuneen makkarimme esittely, joka on kyllä vielä ihan vaiheessa.