Pientä piristystä keittiöön

Eihän tässä paljon tarinointia kaivata, kun yllä oleva kuva kertoo jo kaiken oleellisen. Juniorin ilme on juuri sellainen, mitä miehenikin varmaan pohjimmiltaan ajattelee. "Voi itku tuota äitiä, toivoton tapaus." 😆

Niin siinä vain yksi viime viikon päivä kävi, että tämä äippä tarttui jälleen kerran tuumasta toimeen, alle minuutissa. "Siitä se ajatus sitten lähti" -tyyliin ja tähän on jo juniorinikin pian tässä kahden elinvuoden aikana joutunut tottumaan. Päivittäin hän vierestä seuraa näitä minun huippuja ja vähemmän huippuja ideoita, kuvan ilme kasvoilla!

Eihän miehenikään ehtinyt edes kotiin töistä tulla, kun yksi keittiön kaapinovista oli jälleen ruuvattu irti, ruuvien jäljet spaklattu piiloon, kaappi maalattu kalkkimaalilla ja uusi avohylly stailattu uuteen lookkiinsa. Aika kätevää, eikö?! Ainakin, jos minulta kysytään 🙊

Hienosti passaa nyt tämä avo"hylly", kalkkimaalilla maalattuun, harmaaseen seinään. Ikään kuin, harmaa kalkkimaali vasten harmaata kalkkimaalia -pump pump 😅

En varmaankaan ihan yhtä hereästi lähtisi mitään upouutta keittiötä tuunaamaan tällä omalla haparoivalla tyylilläni, mutta meidän keittiö onkin jo 11-vuotias vanhus ja ei ole niin haudanvakavaa, vaikka rapatessa roiskuisi. En jaksa enää meidän talon kohdalla hirveästi miettiä, että tehdä vai eikö tehdä, sillä tämä elämää nähnyt torppa tarvisi kipeästi jo kunnon perusrempan. Kaikki pinnat alkaa olla tässä kuusihenkisessä perheessä siinä kunnossa, että pieni maalipensselin heilutus ei näy missään. Sitä lottovoittoa odotellessa, tuunaan näitä neliöitä mielin määrin, heh!

Ehdin kuin ehdinkin postaamaan vielä yhden postauksen helmikuun puolella, kiitos hiihtoloman. Huomenna onkin sitten maaliskuu ja tämä on ihan järjettömän ihanaa. Yhtä järjettömän ihanaa, kuin nämä minun extempore tuunaus ideatkin 😉 Tämä tämänkertainen blogitekstikin on jotenkin nyt ihan järjetöntä, että parempi varmaan pistää pillit pussiin tältä erää ja pikalounaan jälkeen siirtyä ulos nauttimaan aurinkoisen kirpakkaasta pakkassäästä. Me lomalaiset ollaan noin 3-4 tuntia jäljessä arkiaikataulua ja siitä syystä lounaskin nautitaan nyt, pikkukaverin päiväunien viivästymisestä puhumattakaan. Ei sen niin väliä, tärkeintä on hauskanpito.

SON MORO!

Luovuutta kalkkimaaleilla

Toissapäivänä sotkettiin kalkkimaaleilla jälleen kerran ja oikein huolella sotkettiinkin. Lasteni ohella, olin itse vähintäänkin yhtä innoissani tästä sotkemisesta siis luovasta sotkemisesta. Kun kalkkimaaleihin pääsee käsiksi, koukuttaa ne nimittäin kokeilemaan yhtä sun toista taidetta ja vain oma mielukuvitus on rajana!

Kalkkimaaleilla leikkimisen varsinaisena syynä oli tällä kertaa lähestyvät lastenjuhlat. Elokuun tytöllemme taiteilimme kalkkimaaleilla yllätyspussit ja siitä innostuneena, halusi tämä tulevien juhlien päätähti, koristella omat kutsukortit nyt näillä samaisilla maaleilla. Tällä kertaa ei roiskittu kutsukortteja täyteen kalkkimaaliroiskeita, vaan painettiin kartonki täyteen juhlakalun kädenjälkiä kalkkimaaleilla. Näin kutsukortteihin saatiin varsin henkilökohtainen viesti, pikkukutsujalta kutsuvieraille. Iso kartonki leikattiin sitten sattumanvaraisesti korttikokoon ja näin jokainen kortti näytti ihan omanlaiselta, uniikilta. Toisiin sattui tulemaan koko käsi esiin ja toisissa esiintyi puolestaan vain osa sormista tai kämmenestä. Omasta mielestäni korteista tuli todella hellyyttäviä ❤

Tänään ollaan, viime viikon tavoin, askarreltu Hama helmillä ja niistä askarteluista sekä juhlakattauksesta ehkä lisää ensi postauksessa. Näiden tulevien lastenjuhlien suunnittelu tuo ihanaa piristystä, tammikuun lopun pakkaspäiviin ja ei mene aikaakaan, kun ollaan jo helmikuussa. Helmikuun ajatteleminen on taas, liian ihanaa ollakseen edes totta 😊

Huomenna juhlitaan

Täällä käy nyt kova tohina, kun neljän neitokaisen voimin järjestellään huomisia 7-vuotis bileitä ❤

Kolmanneksi vanhimman prinsessani synttärijuhlien teemaksi valikoitui ainakin jossakin määrin k i v i. Kivet ovat aina olleet nimittäin hänen heikkoutensa ja tälle hänen kivi mieltymykselleen ollaan saatu hymyillä useamminkin kuin kerran. Vielä pari vuotta sitten hänellä oli tapana etsiskellä hienoja kiviä, jopa meidän omalta pihaltamme ja tuon tuostakin oli peltirasiat täynnä juurikin näitä oman pihamaan kiviä. Kiusoittelin häntä silloin useastikin, että pihaltahan loppuu pian kaikki kivet, kun niitä on kannettu koura kaupalla tänne sisälle rasioihin 😅

Pikkasen on kuitenkin tässä vuosien varrella tämä kivi innostus muuttanut onneksi muotoaan. Nyt hän nimittäin bongailee hienoja kiviä vähän laajemmalta alueelta kuin tästä pihapiiristä, eikä niitä enää kerralla löydetä kourallista vaan ihan vain yksittäisiä aarteita. Hänen ystävänsäkin ovat tietoisia tästä hänen kivi harrastuksestaan ja silloin tällöin neidin kivikokoelma saakin lisäystä heidän hänelle löytämistään kivistä. 

Eli kivet ovat lähellä meidän 7-vuotiaan sydäntä ja huomisilla kaverisynttäreillä kiviä löytyy ainakin maalatussa muodossa kutsukorteista ja yllätyspusseista. Myös parissa leikissä kivet ovat olennaisessa roolissa. Kattaukseen oli hieman liian haastavaa liittää tätä kivi teemaa, vaikka yritinkin tässä alku viikosta googletella kaiken maailman kivi leivonnaisia kivi kakkuineen. Koska nämä etsinnät eivät tuottaneet toivottua tulosta, saa kattaus mitä luultavammin olla tällä kertaa ilman sitä kuuluisaa punaista lankaa.

Isosiskon tammikuiset 8-vuotis synttärit pidettiin matalaa synttäribudjettia noudattaen ja tähän matalaan budjettiin päästiin tietysti tekemällä kaikki itse kutsukorteista ja yllätyspusseista lähtien. Tälläkin kertaa ollaan annettu mielikuvituksen laukata ihan vapaasti ja ollaan me tässä valmistelun tiimellyksessä saatukin monta hyvää yhteistä ideaa sekä sitä tärkeää yhteistä aikaa aikaiseksi. Eli tammikuiseen tapaan myös nämä elokuiset synttärit ovat diy-henkiset ja mahdollisimman vähä kustanteiset. Kotiäidin kuukausitienestissä ei ole nimittäin hurraamista, mutta samalla tässä kotona ahertaessa on sitä kuitenkin aikaa vähän enemmän puuhastella synttäreiden parissa. Askartelusta kiinnostuneet tytöt ovat kylläkin kantaneet päävastuun kaikista näpertelyistä ja he ovat todellakin saaneet toteuttaa nyt itseään. Varsinkin tämän kertaisista yllätyspusseista tuli mielestäni todella mielenkiintoiset. Tylsästä kartongin värisestä lahjapaperista tuli kaikkea muuta kuin tylsän värinen värikkäillä Annie Sloan Chalk Paint -kalkkimaaleilla 💙💚

Myös yllätyspussiin sujautettavat diy magneettikivet ovat maalattu samaisella kalkkimaalilla ja näistä voisinkin kertoa enemmän seuraavassa postauksessa, kun juhlat on vain ensin juhlittu.

Magneettikivistä ja kattauksesta lisää juttua siis myöhemmin. Nyt vielä leikkejä miettimään ja sitten kaikki alkaakin olla huomista varten valmista, ei muuta kuin kannat kattoon yhdessä pikkukoululaisten kanssa 😎

Takatalvi jaksaa ihmetyttää

..monien muiden tavoin minuakin, eilen ja tänään!

Eiliset kuvat olivat kyllä puolen vuoden takaisia, mutta kelitilanne ikkunoiden ulkopuolella on nyt täsmälleen sama kuin silloin. Ja nyt kuitenkin tosiaan elellään huhtikuuta, ei marraskuuta. Pikkasen pistää kyllä tuskastuttaan tämä kevään paikallaan junnaaminen ainakin jo kuukauden verran. Voi oikeastaan sanoa, että lunta on satanut nonstoppina nyttenkin ainakin yhden vuorokauden ajan.

Kuten näistä eilisiä tuoreemmista kuvista näkee, niin sisustus on kuitenkin ruokailutilassa kokenut pieniä muutoksia. Suurimman muutoksen ainakin omissa silmissäni on kokenut nurkassa komeileva diy-amppelikori. Se on saanut hieman Annie Sloan -kalkkimaalia pintaansa ja sävyksi valikoitui yksi tämän hetkisistä suosikki sävyistäni, Paris Grey. Amppelikorin naruihin olen pujottanut valkoiset puuhelmet myöskin näin jälkikäteen ja onhan tietysti amppelissa kasvava Rönsyliljakin kasvanut tämän puolen vuoden aikana jonkin verran. Ikkunan alle on myöskin ilmestynyt Ikean lipasto, joka on amppelikorin lailla saanut Paris Grey -sävyn yllensä. Lipaston olen halunnut jo pidemmän aikaa ikkunan alle, kasvavan kukkakokoelmani vuoksi. Lipasto toimittaa siis puuttuvan ikkunalaudan virkaa ja nyt ikkunasta tulvivan valon äärellä kasvaa inkiväärin taimi hyvin innokkaasti, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Siinäpä ne puolen vuoden aikana tapahtuneet silmin nähtävät muutokset taisikin tällä kertaa olla. Näiden kuvien jälkeen toivottavasti suurin muutos tapahtuu tuolla ikkunoiden ulkopuolella ja tietysti myös sisäsisutuskin vielä tästä hieman kesäisempään suuntaan.

Nyt on parin päivän ajalta mustaa valkoisella tämän vuoden huhtikuun lopun sääilmiöistä ja näitä voin sitten selailla vuoden tai vuosien päästä läpi ehkä naureskellen. Varmaan naureskelen näiden kirjoitusten lisäksi tälle tämän hetkiselle sisustuksellenikin, mutta se tässä blogin kirjoittamisessa onkin mulle "se juttu". On niin hauskaa lukea vanhoja kirjoituksia sekä varsinkin katsella vanhoja kuvia yksin ja yhdessä lasten kanssa. Maku, mieli, tyyli, ajatukset muuttuu enemmän ja vähemmän 😀

Paris Grey

Silmää miellytti reilu vuosi sitten raikkaan keltainen väri ja nyt puolestaan harmonisen harmaa. Näin se värimieltymys sisustuksessa vaihtelee mielialan mukaan. Kesäisin olen ilmeisesti raikkauden perään ja syksyisin puolestaan enemmän harmonisella tuulella. Onneksi kuitenkin silmää miellyttää edelleenkin tuo kuvassa tietämättään poseraava mieshenkilö, näin 16 vuoden yhteiselon jälkeenkin ♥

Joo eli kuten jo aikaisemassa postauksessa mainitsin, keinutuoli vaihtui lähes silmänräpäyksessä keltaisesta harmaaksi. Maalina toimi tuttu ja turvallinen Annie Sloan Chalk Paint. Ainoa oikea maalivaihtoehto, mikäli muutoksen haluaa saada aikaan vaivattomasti ja maalattavan kohteen lähes käyttökuntoon tai ainakin esittelykuntoon minuuteissa. Kauan ei meinaa mulla nokka tuhissut tätä kalustetta tuunatessa. Hiomiset sun muut lattianpeittely -ärsytykset sai unohtaa tyystin. Inspiraation suorastaan vyörytessä päälleni lauantaina, aloin vain sutimaan uutta väriä maalattavalle kohteelle. Kohde, joka alkoi yhtäkkiä tässä syksyn mittaan aiheuttamaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä mulle. Ei onneksi enään, kiitos Paris Grey -sävyn ja maalitaksin ;) Erityis kiitos kuuluu vielä tietysti myös itse Annie Sloanille, kun on kehitellyt näin mainion maalin. Maalin, joka sopii tälle täysimettävälle kotiäidille ihan täydellisesti. Olen Annie Sloanin kalkkimaalilla maalaamisen helppouden huomannut jo tietysti heti ensimmäistä kertaa sillä maalatessani. Nyt kuitenkin vauva-arjen ollessa täysi fakta, on sen helppous avautunut mulle ihan täysin. Hänhän oli nimittäin tätä maalia kehitellessä samassa elämäntilanteessa kuin missä itse olen nyt. Maalaus pitää pystyä suorittamaan hajusteettomasti, kemikaalittomasti, pölyttömästi, nopeasti ja niin että mahdolliset keskeytykset eivät ole ihan tuhoon tuomittuja.  

Tänä syksynä silmääni miellyttää harmaan eri sävyjen lisäksi amppelit, makramee-solmeilu, metsänvihreä, merensininen, sametti, saviruukut, viherkasvit, kuivakukat eli summa summarum luonnonläheinen sisustus kaikkine mausteineen.

Tunnelmallisen hämärtyvää tiistai-iltaa kaikille ♥

Hyviä huomenia

Eilen piti jo näiden eilisten kuvien lisäksi tänne jotain kirjoitella, mutta uni vei voiton jälleen kerran. Joka kerta lasten mentyä yöunille, olen itsekin ihan rättipoikkiväsynyt aktiivisen päivän jälkeen ja olisihan minun pitänyt tämä jo kokemuksen syvällä rintaäänellä tietää. Silmät luppaa väkisin kiinni ja kirjoittamisesta ei tule yhtikäs mitään. Nyt hyvien yöunien jälkeen uuteen päivään, uusin voimin jatkamaan siitä mihin eilen illalla tässä sohvalla jäin.

Kiitollinen olin eilen eilisestä päivästä ja olen sitä edelleenkin. Kiitollinen olen myös hyvin menneestä yöstä ja tästä ihanan rauhallisesta sunnuntai aamusta. Arkiaamut ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia ja sen vuoksi näistä viikonlopun aamuista nauttii extra paljon. Nyt kuitenkin muutama sana aikomastani eilisestä päivästä. 

Lauantai päiväni starttasi muiden aamujen tavoin tietystikin kaurapuurolla, mutta ei kuitenkaan ihan millä tahansa puurolla. Viikonloppusin minulla on nimittäin tapana nauttia astetta juhlallisempi kaurapuuro koristelemalla se erilaisilla hedelmillä. Täytän yleensä jo aina perjantaisin hedelmävarastomme uutta viikkoa varten ja tavanomaisten hedelmien lisäksi nappasin tällä kertaa uuden tuttavuudenkin mukaan, kermaomenan eli annoonan. Pitkään olen viikonloppuisin nauttinut puuroni passionhedelmän kera, mutta nyt oli annoonan vuoro. Taidan kuitenkin jatkossakin pidättäytyä passionhedelmä linjalla. Uusi tuttavuus oli nimittäin minun makuuni liian makea, kuten kermaomena nimikin antaa sen ymmärtää. Kermaomenaa paljon herkullisempia ovat kyllä ihan tavalliset omenat, joita löytyy tähän vuodenaikaan vieläpä kotimaisena. Ostin jälleen kerran niitä ison pussillisen, sillä kotimaiset omenat ovat näillä leveysasteilla harvinaista herkkuja. Herkkua, joita saa nauttia vain näin syys- ja lokakuussa. Olen kuullut, että hedelmät tai ainakin tietyt hedelmät tulisi säilyttää erillään toisistaan ja siksi itselläni onkin ihan kaikille hedelmille oma korinsa tai jonkinlainen toinen astia. Juhlallisen aamupuuron lisäksi sain eilen nauttia mieheni leipomista tuoreista pullista. Itse leivon mielummin jotain muuta kuin pullaa, sillä pullan leipominen vie mielestäni ihan liikaa aikaa ja siksi olenkin kiitollinen mieheni eri mieltymyksestä. Hän leipoo aina kaikista mieluiten juurikin pullaa ja mikäs nyt onkaan sen nautinnollisempaa kuin toisen leipoma tuore pulla kera kylmän maidon. Onneksi siis toinen meistä jaksaa vaivautua sen vuoksi. Mieheni leipoessa lasten kanssa pullaa, keskityin itse keinutuolin maalaamiseen. Reilu vuosi sitten maalasin keinutuolin Annie Sloan Chalk Paint -maalilla English yellow sävyiseksi. Nyt syksyllä vihreän astuttua mukaan kuvioihin, alkoi keltainen sävy kuitenkin hyppiä jostain syystä silmille ja päätin kokeilla keinutuolia harmaan sävyisenä. Tällä kertaa valitsin sävyksi Paris Greyn ja olen niin tyytyväinen lopputulokseen. Keinutuoli on harmaana jotenkin harmoonisempi ja minun on helpompi hengittää katsellessa sitä nyt vaalean harmaana kuin keltaisena. Ei ole helppoa olla tällainen tuuliviiri, jonka mieltymykset muuttuu alituiseen. Maalaaminen uhkasi keskeytyä pahemman kerran maalin loppuessa kesken juuri pahimmoilleen, onneksi on kuitenkin pelastavia enkeleitä olemassa ja kiitollisin mielin sain suorittaa maalausprojektini loppuun kera uuden maalipurkin.

Eilinen päivä oli tuiki tavallinen lauantai päivä kotona, mutta tavallisessa päivässäkin voi olla monta aihetta kiitollisuuteen. Mielestäni juurikin näitä tavallisia, joskus jopa tylsältäkin vaikuttavia, kotipäiviä tulee muistaa arvostaa. Nyt on edessä sunnuntai ja tänään ajattelin valoisaan aikaan yrittää ehtiä kuvaamaan keinutuolin uutta ilmettä ja ehkä kirjoitan siitä lisää tänne sitten joku päivä ensi viikolla.

Annie Sloan Chalk Paint B-day Party osa 3

Tässä on nyt sitten Annie Sloan Chalk Paint -syntymäpäiväjuhlien kolmas ja samalla viimeinen osa. Niinhän se on, että kaikki hauska loppuu aikanaan. Itse juhlathan päättyivät jo tietysti samaisena iltana eli perjantaina, mutta tässä on nyt mennyt koko viikonloppu ja vielä eilinen maanantaikin tunnelmoidessa nappiin menneitä juhlia. Toivon todellakin saavani vielä tulevaisuudessa mahdollisuuden järjestää tällaiset vastaavanlaiset synttärijuhlat.

Pikku juhlijoiden keskittyessä herkutteluun, ehdin itse hieman kuvailemaan ennen -kuvia heidän maalattavista esineistä. Yleensä maalattavien kohteiden ennen -kuvaaminen tahtoo jäädä unholaan, mutta juhlijoiden käyttäytyessä niin esimerkillisesti, jäi minulle paljon ylimääräistä aikaa ja sen ajan käytän lähes poikkeuksetta valokuvaamiseen.

Ihan kuten jo edellisessä postauksessa mainitsinkin, niin herkuttelun jälkeen juhlijat siirtyivät ateljeen puolelle lahjojen jakoon ja mä sillä välin putsasin keittiön likaisista kertakäyttöastioista. Kaikkien osapuolten ollessa valmiita, pääsimme siirtymään illan ykkös päänumeroon eli Annie Sloan Chalk Paint -maaleilla maalaamiseen.

Jokainen pikku neiti oli ottanut kotoa mukaansa pienen sisustuselementin, jonka he sitten saivat maalata haluamallansa värillä. Maalaus kohteina oli mm. puulaatikko, valokuvaraameja, pieni jakkara, kukkaruukku jne. Jokainen sai siis itse valita ihan vapaasti oman pikku purkin (1dl) itselleen, jonka he saivat pensselin lisäksi ottaa mukaansa kotiin. Etukäteen ajattelin eri vaaleanpunaisten sävyjen olevan kovassa huudossa, samoin myös liila sävytteisten värien. Väärässä kuitenkin olin, sillä sävyjä valittiin ihan laidasta laitaan ja kaikki 8 neitiä valitsivat yllättäen jopa erit sävyt itselleen. Tämä juuri tekeekin lasten kanssa työskentelemisen niin mielenkiintoiseksi, kun mikään ei ole ennalta arvattavissa. Lapset ovat niin spontaaneja ja mielikuvitus on lähes rajaton.

Lasten loistavasta mielikuvituksesta ja spontaanisuudesta kertoo jotain myös, illan päätteeksi taiteiltu, kangastaulu. Taulu, josta myöskin jo ehdin mainitsemaan aikaisemmassa postauksessani. Kaikkien saatua oma sisustuselementtinsä maalattua valmiiksi ja niiden kuivuessa lattialla, nostin pöydälle tyhjän valkoisen kankaan. Kerroin lapsille, että he saisivat ihan vapaasti suunnitella ja toteuttaa synttärisankarille taulun. Työvälineinä oli kankaan lisäksi jo aikaisemmin valitut pienet maalipurkit, mustat kangastussit ja neitien omat sormet. Inspiraatiota he saivat tosiaan halutessaan etsiä askartelukirjasta, josta myös taisin jo mainita aikaisemmassa postauksessani. Pitkään ei kyllä inspiraatiota etsitty, eikä suunnitteluunkaan pahemmin aikaa käytetty vaan sormet alkoivat viuhua maalipurkeissa sekä kankaalla hyvinkin vauhdikkaasti heti lähtölaukauksesta. Tämä kangastalun teko taisi olla jopa aikaisempaa maalaus-sessiota mieluisampi, sillä niin antaumuksella koko tyttö kööri taulun kimpussa ahersi ja aikakin meillä meinasi loppua kesken. Parasta tässä kangastalun teossa oli lienee se, että maalia sai sutia kankaalle omilla sormillaan ja mitään rajoitteita ei lopputuloksen suhteen ollut. Sormenjälki-ukkeleita sai syntyä kankaalle ihan miten päin hyvänsä ja kangastusseilla viimeisteltiin sormenjälkiin vapaamuotoiset kasvot.

Nyt jälkeen päin ajateltuna juuri tämäkin hetki olisi pitänyt filmata, sillä neitien ilakointi oli niin antoisaa katsottavaa. Voi sitä naurun ja kikattelun määrää.

Taulusta tuli erittäin onnistunut ja synttärisankari on syystäkin ylpeä omasta sekä ystäviensä kädenjäljestä. Taulun lisäksi koko ilta oli mielestäni varsin onnistunut. Enkä taida olla edes ainoa tätä mieltä oleva, sillä osalta lapsista ja heidän vanhemmiltaan olen myös saanut kuulla positiivista palautetta sekä kiitosta juhlien järjestämisestä.

Tällaisia Annie Sloan Chalk Paint -syntymäpäiväjuhlia ei ole aikaisemmin järjestetty, ei ainakaan täällä Pietarsaaressa ja niinpä voikin sanoa meidän toimineen eräänlaisina koekaniineina. Juhlien aikana laitoin merkille muutaman hyvin oleellisen asian niiden onnistumisen suhteen. Ehdoton juhlijoiden maksimimäärä on omasta mielestäni 10 henkilöä. Ainakin, kun kyseessä on 10 vuotiaat lapset. Meidän synttäreillemme osallistui loppujen lopuksi 8 henkilöä, kun 3 kutsutuista eivät päässeet tulemaan. Tämä 8 henkilön ryhmä oli mielestäni todella ihanteellinen, sillä itselläni jäi hyvin aikaa jokaisen lapsen auttamiseen. Apuahan he tarvitsivat esimerkiksi maalipurkin huolellisessa sekoittamisessa sekä pensseleiden pesussa.  Mikäli syntymäpäivä juhlia haluaisi järjestää pienemmille kuin 10-vuotiaille, suosittelisin vieläkin pienempää (6 hlön) ryhmää. Ainakin, jos paikalla on vain yksi aikuinen heidän apunaan. Mitä pienempi ryhmä, sitä antoisampaa juhlissa tietysti kaikkien osalta on. Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen ja 10 erittäin ahkeraa, maalauksesta kiinnostunutta,  vanhempaa (10v+) lasta voi myös aikaansaada erittäin antoisat juhlat.

Todella positiivista näissä juhlissa oli myös se, että juhlat sai järjestää muualla kuin kotona. Itse koin nämä juhlat paljon stressittömämpänä kuin kotona järjestetyt juhlat. Tämä stressittömyys sopikin minun tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni todella hyvin, sillä raskauden loppu viikot ovat tuoneet huolta tullessaan. Verenpaine alkaa olla nyt sellaisissa lukemissa, että kaikenlaista ylimääräistä stressiä on syytä välttää ja levätä täytyy mahdollisimman paljon. Olenkin niin kiitollinen, että nämä juhlat sattuivat juuri tähän hetkeen. Stessittömyyden lisäksi oli myös paljon inspiroivampaa saada järjestää juhlat tällaisessa pienessä puutalo atljeessa. Koin valokuvaamisen sekä muun valmistelun tuplasti hauskemmaksi.

Mikäli olet itsekin kiinnostunut vastaavanlaisista juhlista älä epäröi ottaa yhteyttä Lenas Shopiin. Sieltä saat lisätietoa kaikesta tarpeellisesta.

Lenas Shop on nyt myös avannut kokonaan uudet Facebook-sivut Lenas Workshopia varten ja instagram-sivut myös. Käy ihmeessä tykkäämässä sivuista, niin saat ajankohtaista tietoa Annie Sloan Chalk Paint -maaleista ja tulevista kursseista.

Aikaisemmat Annie Sloan Chalk Paint B-day Party postaukseni löydät täältä ja täältä!

Annie Sloan Chalk Paint B-day Party osa 2

Eilen juhlittiin tänään chillattiin.

Tänään olen yrittänyt ottaa mahdollisimman iisisti palautuakseni eilisestä juhlameiningistä. Ei sillä, että olisin kokenut eiliset bileet rankaksi, päinvastoin. Ne olivat erittäin voimaannuttavat, mutta eilen meni kuitenkin yöunille laitto tavanomaista myöhempään ja olin koko yön vielä ihan ekstra kierroksilla. Uni ei meinannut tulla silmään näiden mahtavien karkeloiden jälkeen ollenkaan.

Nyt on kuitenkin lähes koko päivä palauduttu ja haikeudella tässä selailen näitä eilisen päivän kuvia. Päivä oli kyllä aamusta iltaan parasta pitkään aikaan. Parhaat järjestämäni synttärit tähän mennessä, sen voin täydestä sydämestä ja ihan puolueettomasti sanoa.

Nyt kuitenkin eilisiin tunnelmiin.

Aamulla annoin juniorilleni luvan skipata päiväkerhon ja sen sijaan hän sai tulla kanssani atljeelle fiksaamaan kaikki valmiiksi iltaa varten. Varsin reipas ja pirtsakka apulainen tämä meidän 5-vuotias neiti ♥

Valmistelin yhdessä pikku apulaisen kanssa kattauksen lisäksi myös ateljeessa toteutettavan ohjelmiston. Edellisenä iltana sain Jonnan kanssa huikean idiksen kangastaulun maalaamisesta. Niin siinä käy, kun lyö kaksi viisasta blondia päätä yhteen :) 

Siispä fiksasin oikean kokoisen valkoisen kankaan ja joskus muinoin Ikeasta ostetut mustat raamit tapahtumapaikalle pikku taiteilijoita odottamaan. Mukaan napattiin myös valmiiksi esikoisen valitsema jalustallinen puukuppi, joka sai sitten illan mittaan Annie Sloan Chalk Paint -maalia yllensä. Vielä suojapaperi pöydän päälle ja vóla valmista tuli! Siis ateljeen osalta.

Tarjottavat tarjoiltiin tosiaan ihan kokonaisuudessaan kertakäyttöastioista, ihan kuten aikaisemmassa postauksessa jo mainitsin. Kertakäyttöastiat pelittivät todella hyvin ja olivat oiva valinta tässä tilanteessa. Juhlijoiden siirryttyä ateljeen puolelle lahjojen jakoon, keräsin kaikki likaiset astiat roskapusseihin ja näin keittiön sotkut olivat silmänräpäyksessä siivottu. Ehdin jopa itse mukaan lahjojen jakoon. Yleensä me suoritetaan lahjojen jako heti juhlien alussa, mutta olen viisastunut tässäkin asiassa näiden vuosien varrella. Lapset ovat varsin innokkaita syöksymään heti valmiiksi katetun pöydän ääreen, joten miksi niitä turhaa toppuuttelemaan. Mahat täynnä herkkuja on paljon kivempi katsella, mitä lahjakääröjen uumenista paljastuu ja juhlien emännällä on tässä välissä loistava rako kerätä tarjottavat likaisine astioineen pois. Onpa sitten juhlien jälkeenkin vähemmän sotkuja siivottavana.

Tänä vuonna näistä kertakäyttöastioista tarjoiltiin erilaisten karkkien lisäksi Rocky Road -kuppikakkuja sekä Domino -keksejä ja jokaiselle jaettiin omat sipsi töttöröt. Olemme kokeneet istumapaikkojen merkitsemisen myös tässä vuosien varrella toimivaksi ideaksi ja tällä kertaa jokaisen juhlijan omat istumapaikat osoitti maalipensselit nimilappuineen. Pensselit he saivatkin sitten kotiin mukaan vietäväksi, samoin myös Photo Booth -tikut.

Illan vieraita odotellessa ehdimme leikkimään hieman kameralla, mikä ei nyt ole kovinkaan yllättävää meidän ollessa kyseessä. Juhlakalu halusi poseerata myös yhdessä masuasukin kanssa, että hänellekin voidaan sitten kuvin todistaa osallistumisestaan näihin ennen näkemättömiin Annie Sloan Chalk Paint -syntymäpäiväjuhliin. Asuvalintani ei ollut tätä vatsakuvausta varten mitä parhain, mutta illan emäntänä luonnollisestikin sonnistauduin asianmukaisella tavalla eli Annie Sloan 25. juhlavuoden esiliinaan. Tuli esiliina kyllä tarpeeseenkin sekoitellessani illan mittaan pikku taiteilijoiden apuna maalipurkkeja. 

Kangastaulua varten etsittiin jo etukäteen hieman inspiraatiota 365 hauskaa askartelutehtävää -kirjasta. Kirjassa oli mm. erilaisia esimerkkejä, mitä kaikkea sormenjäljillä voi taiteilla ja lapsethan innostuivatkin oitis saadessaan kastaa omat sormensa pensselin sijaan maalipurkkiin. Ilo oli ylimmillään ja maalintäyteiset sormet sutivat vauhdikkaasti erilaisia kuvioita kankaalle. 

Tästä projektista ja kaikista muistakin illan maalausprojekteista lisää juttua seuraavassa postauksessa kera kuvien.Oli nimittäin ihan pakko jaotella tämä Annie Sloan Chalk Paint -syntymäpäiväjuhla-aihe kolmeen eri postaukseen, kun kuvamateriaalia tähän liittyen on kertynyt ennätysmäärä.

Ilmapallojen ripustamisen jälkeen alkoi kuumeinen vieraiden odotus ja juhlakalu ehti jopa myöntämään jännityksen kutkuttavan hänen vatsanpohjaansa. 

Lisää juttua loppu illan meiningeistä siis seuraavalla kerralla, ehkä jo huomenna eli pysykää linjoilla!

Annie Sloan Chalk Paint B-day Party osa 1 löydät täältä.