Vauva-arki

Tasan viikko sitten kotiuduin pienen käärön kanssa sairaalasta näihin maisemiin. Kolme yötä tuli vietettyä sairaalassa ja olipahan se vain ihanaa saada tulla kotia omien rakkaiden luokse. Kotona pienokaista odotti innokkaiden isosiskojen lisäksi uunituore Koala-riippukehto sekä Babynest.

Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, kaikki muut kuvat alinta vauvakuvaa lukuunottamatta, on näpsitty jo ennen synnärille menoa. Toissa viikon torstaina eli kuvien kuvaushetkellä majaili pienokainen vielä masun suojissa, mutta seuraavana päivänä siitä masuasukki makoilikin jo rinnuksillani. Laskettu aikahan olisi ollut viikko sitten maanantaina eli meidän kotiutumispäivänä, mutta vauvaa ei uskallettu enää pitää vatsassa viikonlopun yli ja niin synnytys käynnistettiin toissa viikon perjantaina. Vielä silloisena perjantai aamuna en tiennyt, että palaanko ultran jälkeen vielä takaisin kotia jännittämään mitä tuleman pitää vai saisinko mennä sinne jäädäkseni. Otin mukaan varmuuden vuoksi kaikki laitoslaukkuni, sillä syvällä sisimmässäni toivoin sinne jääväni ja palaavani kotia vasta kera ihanan nyytin. Niinhän siinä sitten suureksi helpotuksekseni kävikin, että ultran jälkeen siirryin odottamaan synnytyssalin vapautumista ja synnytyksen käynnistämistä. Onneksi lääkärikin laittoi minun lailla merkille, että vauva ei liikkunut vatsassa enää riittävän aktiivisesti ja sen vuoksi hänen olisi parempi jatkaa kasvuaan masun ulkopuolella. Viimeiset raskauspäiväni olivat kuluneet vauvan liikkeitä seuraten ja yölläkään en enää saanut nukutuksi, kun hermoilin vain liikkeiden vähyyttä. Seuraavaksi minun tarvitsikin hermoilla synnytyksen käynnistyksen kulkua liikkeiden sijaan. Käynnistys oli minulle ihan uusi kokemus ja siksi jännitinkin edessä olevaa synnytystä erityisen paljon. Kaikenlaisia kauhutarinoita, kun olin siitäkin puuhasta kuullut siis synnytyksen käynnistämisestä. 

Nyt olen sitten sitäkin kokemusta rikkaampi ja täytyy kyllä sanoa, että kaikki meni ihan nappiin. Tämän kertainen synnytys meni vähintäänkin yhtä hyvin kuin kaksi aikaisempaakin synnytystä tai oikeastaan voisin jopa sanoa, että tämä synnytys oli kaikin puolin parhain kokemus. Mitään puudutuksia tai muutakaan kivunlievitystä en tarvinnut missään vaiheessa. En koko synnytyksen aikana, enkä sen jälkeenkään. Ilokaasua tai kauratyynyäkään en huolinut, joten ihan täysin luomuna taistelin kaikki tuskaiset hetket läpi ja nyt olen niin tyytyväinen itseeni. Synnytys sujui alusta loppuun asti mun toiveiden mukaisesti ja siitä olen erityisen kiitollinen. Nyt oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun koin tulleeni kuulluksi ja mielipiteilläni oli väliä eli parempaa kätilöä tai kätilöitä en olisi voinut edes toivoa. Raskauteni meni enemmän ja vähemmän murehtiessa, mutta täydellisesti sujunut synnytys palkintoneen pyyhki mielestäni pois välittömästi kaikki raskauden aikana koetut huonot hetket. 

Tällaisen palkinnon sain kaiken tsemppauksen jälkeen ja olen pohjattoman kiitollinen tästä kallisarvoisesta lahjasta. Lahja, joka pääsi heti kotiuduttuaan testaamaan ikiomaa babynestiä ja riippukehtoaan. Vauva-arkemme on lähtenyt myös hienosti käyntiin ja neiti vaikuttaa viihtyvän omassa pikku vauvapesässään. Pääsääntöisesti päivät kuluvat nyt syömisen, nukkumisen ja kasvamisen merkeissä, juuri niin kuin pitääkin. Olen siis tullut ihan loistavasti toimeen uuden pikku pomoni kanssa. Ainoa erimielisyytemme on ollut röyhtäytys. Pikku kaveri on sitä mieltä, että rinnalle kuuluu nukahtaa ja röytäytys on maailman tylsintä puuhaa. Itse taas priorisoin röyhtäytyksen korkealle, sillä pelkään vatsanväänteitä ja niistä johtuvaa lohdutonta itkua. Navan hoito on myös tuonut omat haasteensa tullessaan, mutta muilta osin arkemme on lähtenyt sujumaan todella hyvin ja olen niin suunnattoman onnellinen tästä kaikesta.

Kastepäiväkin on jo lyöty lukkoon ja niitä tässä suunnittelen vauvan nukkuessa täyttä vauhtia. Mökki projekti on myös saanut viime viikkojen aikana tulta allensa oikein kunnolla, mutta niistä projekteista ja juhlista lisää paremmalla ajalla. Nyt pakkaan vauvan vaunuihin ja lähden nauttimaan kauniista ilta-auringosta hyvällä omalla tunnolla. Raskauden ajan verenpaineen vuoksi en pysynyt nauttimaan kevätauringosta, mutta nyt tästä kesäauringosta nautin senkin edestä.