keskiviikko 30. elokuuta 2017

Elokuun lastenjuhlat






Vielä ehdin kirjailla yhden postauksen tälle kuulle, näin elokuun toiseksi viimeisenä iltana. Tässä siis näiden elokuun synttärijuhlien viimeinen osa 3/3 ja teemana kattaus tarjottavineen 😋
Itseasiassa meidän 7-vuotiaasta neidistä on kyllä tullut postattua enemmän ja vähemmän tämän pian jo ohi menneen elokuun aikana. Minkäs teet, kun kekkereitä tulee järjestettyä jos minkäkin moisia ja vielä koulun alkukin sattuu aina samalle kuulle.

Tällä kertaa en väsännytkään kakkua juhlapöytään tarjottavaksi vaikka mieli olisi tehnytkin. Tammikuussa minua puraisi oikein kakkukärpänen tehtaillessani silloin elämäni ensimmäisen täytekakun ilman apuvoimia. Paria sokerimassakuorrutteista lumiukkoa loihtiessa koin kunnon ahaa-elämyksen ja sen jälkeen kakkuja alkoikin ilmaantua liukuhihnalta pitkin kevättä. Nyt kuitenkin täytyi hillitä tätä minun täytekakun leipomis innostusta, sillä sellaista ei löytynyt meidän 7-vuotiaan toivomuslistalta. Hän onkin, pappan lisäksi, vähiten kakku-ihminen meidän perheessä, joten olihan tuo "ei täytekakkua" -toivomus ihan odotettavissakin. Ehkä ensi vuoteen mennessä hänen mielensä on muuttunut täytekakun suhteen, toiveessa on hyvä elää 🙈

Juhlakalun mielestä tärkeintä oli, että tarjottavien joukosta löytyisi ainakin hänen suosikki sipsejään eli Taffelin sydän sipsejä, karkkia ja marenkia. Nämä olikin vaivatonta toteuttaa, sillä tällä kertaa en alkanut marenkiakaan väsäämääm itse vaan turvauduin kaupan edulliseen marenki sankoon. Niin ikään ruokakaupasta hankitut pakaste mini-tuulihatut olivat myös neidin ja myöskin hänen isosiskojensa mieleen. Tuunasin tuulihatut hieman kutsuvamman näköiseksi kuorruttamalla ne maitosuklaalla ja ripottelemalla niiden päälle vielä strösseliä. Niistä tulikin jopa niin kutsuvia ja maistuvia, että tilaus samanlaisille palloille tuli tammikuuksi eli tammikuun synttäreille täytyy kuulemma saada samanlaiset mini-tuulihattu palleroiset tarjottavien joukkoon. Saapa nähdä, että saanko enään edes toiseksi vanhimman neitokaisen synttärijuhliin kakkutilausta 😓 No on tietysti, jo valmiiden, tuulihattujen kuorruttaminen on paljon vaivattomampaa kuin täytekakun leipominen alusta asti itse 😉

Pöydän kattaus koostui lähinnä lasisista astioista, mutta pääsi joukkoon kuitenkin muutama Marimekon Siirtolapuutarha -astiakin kattausta piristämään. Eripari lasilautaset ovat tietysti kirppikseltä hankittuja ja nimikoidut lasipullot ovat vanhoja smoothie pulloja, jotka ovatkin jo meidän synttärikattauksen vakiokalustoa. Kattauksen kruunu oli kuitenkin synttärisankarin lahjaksi saatu, suloinen, kukkakimppu. Hän sai sen ystävältään lahjan ohessa ja kuinka hellyyttävä idea olikaan poimia kukkakimppu omasta puutarhasta ystävälleen lahjaksi 💔 Voi, kun omassakin pihassa kasvaisi koko kesän ajan erilaisia kukkivia kukkia tai pensaita ja niitä voisin sitten poimia tuoreeltaan sisälle maljakkoihin tai lahjaksi jollekin. Kukkakimppu oli ilonamme kokonaisen viikon ja nyt ennen huomista reissua jouduin heittämään sen pois. Kyllä itse poimituissa, luonnon, kukkakimpuissa on mielestäni sellainen oma erityinen viehätyksensä.

No se niistä juhlista. Tammikuussa kemuillaan sitten seuraavan kerran eli hippusen alle puoli vuotta on mulla tässä aikaa keräillä inspiraatiota meidän tulevan 9-vuotiaan kaverikemuihin. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvitse inspiroida niitä yksin, sillä esikoiseni on vähintäänkin yhtä innostunut juhlien järjestäjä kuin äitinsäkin 😁

Seuraavan kerran kurkistaessani tänne blogini puolelle taidankin olla hieman eri maisemissa eli mietteet viime viikkoisesta juhlakattauksesta vaihtuukin nyt heti vaelluskenkiin. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!