torstai 13. lokakuuta 2011

Tonnikalakeitto..

oli täysin succé!
:P




Olen jo aikaisemmin kirjoittanut tänne blogiini siitä, että me syömme arkisin todella usein erilaisia keittoruokia.
Aikaisemman kirjoitukseni löydätte tästä.
Olen taas edellisen "keittoruoka kirjoitukseni" jälkeen valmistanut, niitä perinteisiä keittoja eli
jauhelihakeittoa, seitikeittoa, lohikeittoa, kanakeittoa, makkarakeittoa, kasvis...
Nyt kuitenkin alkoi nämä edellämainitut keitot taas kerran tympimään
ja päätin googlettaa netistä reseptin tonnikalakeitolle ja suureksi ihmetyksekseni löysin sellaisia monia eri variaationa. En kyllä yhtään ymmärrä, että miksi mieleeni tuli valmistaa keittoa juuri tonnikalasta,
mutta näin pääsi käymään ja lopputulos olikin erittäin maistuva!

Keitossani käytin seuraavia raaka-aineita:

Perunaa
Porkkanaa
1 Kasvisliemikuutio
2 Tonnikalapurkkia
 2 Sipulia
3 Tomaattia
Ketsuppia
Mustapippuria
Valkosipulia
Suolaa
Kikkoman Sojaa

Pienin ensin perunan sekä porkkanan ja laitoin ne kattilaan kiehumaan.
Lisäsin kattilaan myös kasvisliemikuution
Paistinpannussa ruskistin/pehmitin tomaatit ja sipulin.
Lisäsin tomaatti/sipuli seokseen tonnikalapurkit
ja maustoin ketsupilla, sojalla, mustapippurilla, valkosipulijauheella ja suolalla.
Annoin seoksen "tekeytyä" pienen hetken
ja lisäsin sen sitten kattilaan, jossa perunat ja porkkanat olivat jo lähes pehmeäksi keitettyjä.
Annoin koko keiton kiehua vielä hiljalleen muutaman minuutin ja sitten se olikin valmis syötäväksi!

Mikäli olisin valmistanut keiton ihan vain itseäni varten,
olisin lisännyt siihen perunan ja porkkanan lisäksi myös maissia,
mutta rakkaat ystäväni täällä kotona ovat "allergisia" maissille..
toisin sanoen siis ranttuja kuin husan kissat tai PITOja
(kuten mieheni asiasta ilmaisisi)
:D

Olen aikaisemmin maininnut myös sen,
että me lisäämme lähes jokaisen keiton päälle raejuustoa,
mutta tälläkertaa jääkaapistamme ei löytynyt raejuustoa,
joten siiryimme toiseksi suosituimpaan vaihtoehtoon eli juustoon.
Viipaloimme juustoa suoraan keiton päälle ja namia oli<3 :)

2 kommenttia:

  1. ei meilläkään lapset suostu syöhmään "hamphaita".... ;)

    VastaaPoista
  2. ei mullekkaan kelvannu pienenä hampaat, mutta nyt kelpaa..tekee vissiin ikä tehtävänsä! Tekareiden pelossa niitä popsin..hehhheeee ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!