keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kultahetket




Hiihtolomaviikon jälkeen on taas arjen touhut vieneet mennessään ja postauksia maaliskuun(kaan) aikana ei ole pahemmin ilmaantunut. Nämä kuvat ovat lähes kuukauden takaisia, mutta "ah, niin rakkaita" ja ovat ansainneet päästä tänne taltioiduksi 💛

Meidän hiihtoloman jälkeen saimme tänne kunniavieraita muutamaksi päiväksi, ihan kuten jo aikaisemmassa postauksessa tästä mainitsinkin. Ne päivät olivat kultaakin kalliimpia ja useamminkin kuin kerran, yritin itseäni muistuttaa elämään hetkessä sekä imuroimaan omaan muistilokerooni kaikkea sitä sen hetkistä ihanuutta: 
Pian jo aikuisiän saavuttanut, kummipoikani soittamassa olohuoneemme sohvalla kitaraa sekä opettamassa kitaransoittoa myös serkuilleen. Niinikään pian jo aikuisiän saavuttanut, kummityttöni opettamassa puolestaan matematiikkaa serkuilleen. Nämä molemmat, rakkaat, kummilapseni saman kahvipöydän äärellä kanssani. Tämä jos jokin, on harvinaista herkkua!! Milloin tahansa kääntäisin aikaa taaksepäin, jos vain mitenkään voisin. Eläisin yhä uudelleen ja uudelleen, näitä kuvissa näkyviä hetkiä. Silmänräpäyksessä on näistä minun pienistä kummilapsista kasvanut isoja kummilapsia. Aikoinaan olen laulanut kummipojan päiväunille omilla lauluillani ja nyt hän puolestaan esitti lauluja minulle kitaran säestyksellä. Ei kuitenkaan varmaan minun nukkumaan saaminen taka-ajatuksena 😂 Aikoinaan olen myös auttanut kummityttöäni kinkkisissä matematiikan laskuissa ja nyt hän antoi puolestaan neuvoa serkuilleen 💛

Haikeudella katsellaan yhteistuumin tyttöjen kanssa näitä kuvia ja porukan nuorimmaisellakin tuntuu olevan, alimmassa kuvassa esiintyvää, serkkutyttöä ihan erityinen ikävä. Lähes päivittäin täällä huhuillaan serkkutytön nimeä ja todetaan hänen olevan pois. Samoin on myös ikävä kaukana asuvaa mummoa ja vaaria, mutta pian tähän ikävään tulee kuitenkin helpotus, kiitos tulevan pääsiäisloman 💛





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!