Tässä on pari päivää mennyt haikaillessa menneen heinäkuun perään, mutta tänään kuitenkin tajusin tämän elokuunkin olevan aivankivakuukausi :)
Onhan se nimittäin luksusta saada aamuisin kipittää, yöpaita päällä pihalle poimimaan tuoreita marjoja aamupuuroon. Mitä lähemmäs loppu kesää mennään, sitä enemmän satoa metsän varvut ja oman pihamaan pensaat tuottavat. Aamuisin olen poiminut itselleni vuoroin vadelmia, mustikoita sekä puna- että mustaviinimarjoja kaurapuuron sekaan. Tytötkin innostuivat eilen illalla pujottelemaan mustikoita heinään ihan niin kuin ennen vanhaan. Metsämansikat vain puuttuivat. Mikäs siinä on heinänvarteen mustikoita pujotellessa, kun nämä siniset ihanuudet löytyvät ihan pihamaamme reunamilta. Onni on asua näin metsänsiimeksessä, mutta kuitenkin vain pyöräily/kävelymatkan päässä kaupungista.
Pimeyttä en kylläkään kaipaa ollenkaan. Pienoinen ärsytys ehtii jo öisin iskemään, kun pimeässä pienintä ystävääni imetän. Tämä elokuu vielä menettelee, mutta sen jälkeen voisin hetkeksi painaa stop-nappulaa, sillä syyskuu on jo ihan liikaa. Olen nyt tänä kesänä nauttinut valoisuudesta ihan eri tavalla kuin ennen. Tämä johtunee kai siitä, että toipuminen synnytyksestä ja imetykset sun muut vauva-arkeen liittyvä ovat sujuneet jotenkin mutkattomammin. Ainakin imetys on sujunut huomattavasti pirteämmissä fiiliksissä yöttömän yön kieppeillä kuin nyt.
Eilen ehdin jo lupailemaan tämän postauksen käsittelevän mökin sisäsisustusta. Taisin ehtiä lupaamaan vähän liikoja. No ei, ihan vaan vaihtelun vuoksi päätin postata jotain muutakin kuin mökkiin liittyvää. Olkoon se aihe vuorossa sitten seuraavalla kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!