Tasan viikko sitten meillä oli lastenkutsut juuri onnistuneesti ohitse ja nyt seuraa kuvasade, näin viikon viiveellä, näistä kutsuista. Tarkemmin sanottuna tässä satelee kuvia kutsujen esivalmisteluista ja vasta seuraava sade tuo tullessaan ne varsinaiset juhlakattaus-kuvat herkkuineen.
Tänä(kään) vuonna ei kutsujen teemaa päätetty etukäteen vaan jälleen kerran ajauduttiin ikään kuin vahingossa eläinteemaan tai ainakin kutsukortit, tikkari-paikkakortit sekä yllätyspussi sisältöineen noudattivat tätä kyseistä teemaa. Ikeasta. alunperin lahjojen paketoimis tarkoitukseen, hankittu lahjapaperirulla palveli meitä yllättävän monipuolisesti. Tästä sekä muutamasta, myöskin Ikeasta hankituista, washi-teipistä päätimme ekaksi väsätä yllätyspussit. Paperin ollessa todella riittoisaa, hyödynsimme sitä myös kutsu -sekä paikkakortteihinkin.
Eläinteeman lisäksi juhlien teemana tai oikeastaan paremminkin meidän mottona, oli tee itse ja säästä. Näin vanhempainvapaalla ollessa, pian taas kodinhoidontuella elelevällä, ei taloudellinen tilanne ole mitenkään kehuttava ja osittain siksikin kutsut vietiin läpi mahdollisimman matalalla budjetilla. Lapsia tämä matala budjetti ei haitannut yhtään, päinvastoin! Viimeistään tämän kertaisista juhlista viisastuneena, noudatamme tällaista tee se itse ja säästä -teemaa vastaisuudessakin. Juhlien pääsankari jopa tuumasi ääneen heti esivalmisteluiden alkumetreillä, että näistä tulee maailman parhaimmat synttärit ja ihan oikeassa hän tässä kyllä olikin. Aloitimme yhdessä juhlien valmistelun jo päiviä ennen varsinaista juhlapäivää ja juurikin tämä yhdessä tekeminen oli lapsista sitä parhautta. He todellakin osasivat arvostaa tätä minun heille antamaa juhlavalmistelu -aikaa. Yksissä tuumin askarreltiin hamahelmistä jokaiselle juhlijalle oma pupu heidän yllätyspussiinsa, mitalit palkinnoksi piirrustusleikistä ja luonnollisesti myös nämä jo aikaisemmin mainitut kutsu -sekä paikkakortit.
Tästä tulikin mieleen, että eläin- ja tee itse, säästä -teemojen lisäksi kutsujen teemana olisikin hyvin voinut olla yhdessä tekeminen, sillä yhdessä me teimme kaiken askartelusta koristeluun ja kattaukseen. Kattauksesta lisää sitten seuraavassa postauksessa ja lähes samanmoinen kuvasade on silloinkin tiedossa. Pimeästä vuodenajasta huolimatta annoin filmirullan laulaa ja tällaisia talvilaatuisia kuvia on siis tiedossa vielä jatkossakin. Juhlien kuvaaminen led-valojen loisteessa ei ole mikään menestys, mutta minkäs teet tälle pimeälle ja lähes lumettomalle tammikuulle.
Nyt on tullut taas jaariteltua yhtä sun toista ja on korkea aika sanoa jälleen heippa heit ensi kertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!